Pukeva

Pukeva oli kauppaneuvos Ruben Jaarin vuonna 1933 perustamalle Kappa-Keskukselle vuonna 1969 annettu uusi nimi. Laajimmillaan vaatekauppaketjulla oli viisi myymälää Helsingissä, muun muassa Helsingin Kaisaniemenkadulla. Vuonna 1975 Pukevan päämyymälä oli Helsingin Stockmannin jälkeen liikevaihdoltaan Suomen toiseksi suurin tavaratalo 96 miljoonan markan liikevaihdollaan.[1]

Jalankulkijoita Pukeva Kappa-Keskuksen edustalla Kaisaniemenkadulla vuonna 1970.

Pukeva toimi vuodesta 1940 lähtien osoitteessa Kaisaniemenkatu 5 aluksi Martti Välikankaan suunnittelemassa, 1920-luvulla valmistuneessa punatiilisessä liiketalossa. Talo purettiin 1960-luvun lopussa ja sen tilalle valmistui Toivo Korhosen suunnittelma Pukeva-talo.[2] Vuonna 1973 valmistui Pukevan pysäköintitalo osoitteeseen Fabianinkatu 30. Vuodesta 1984 Pukevan käytössä oli myös Pukeva-talon naapuritalo Vuorikatu 7.[3]

Ruben Jaari toimi Pukevan toimitusjohtajana vuoteen 1978 saakka ja sen jälkeen kuolemaansa, vuoteen 1991 saakka Pukevan hallituksen puheenjohtajana. Vuosina 1979–1990 toimitusjohtajana oli Bo Ingmar Ohls ja hänen jälkeensä vuosina 1990–1991 Rubenin poika Ray Jaari. Tilikaudella 1985–1986 Pukevassa oli 892 työntekijää.[3]

Pukeva tuli tunnetuksi osamaksumyynnistä. Pukevan myymälöitä oli myös muualla Suomessa ja jopa Venäjällä. Kouvolassa oli Pukevan myymälä 1950-luvun lopulta 1970-luvun alkupuolelle sekä Turun Hansakorttelissa vuosina 1989–1993. Pääkaupunkiseudulla Pukevalla oli myymälät Helsingin Citycenterissä, Forumissa ja Itäkeskuksessa sekä Maximarketissa Espoon Leppävaarassa. Forumissa Pukeva oli kauppakeskuksen suurin vuokralainen.[3]

1990-luvun alussa Kaisaniemenkatu revittiin useiksi vuosiksi auki Kaisaniemen metroaseman rakennustöiden vuoksi. Samaan aikaan Suomeen iski lama. Pukeva joutui laman ja asiakaskadon seurauksena konkurssiin vuonna 1993.[2] Suurimmat velkojat olivat Eläke-Sampo ja Suomen Yhdyspankki. Konkurssihetkellä Pukevassa oli 407 työntekijää. Yrityksen viimeiset toimitusjohtajat olivat Bo Ohls vuosina 1991–1992, Dan Peter Rubinstein vuosina 1992–1993 ja Eero O. Rissanen vuonna 1993.[3]

Konkurssin jälkeen Eläke-Sampo osti Pukeva-talon, josta tehtiin Kauppakeskus Kaisa. Vuonna 1999 alakerran liiketilaan muutti Anttilan Kodin Ykkönen. Pukevan kaikki kolme kiintestöä, Kaisaniemenkatu 5, Vuorikatu 7 ja Fabianinkatu 30, purettiin vuonna 2010 ja vuonna 2012 niiden paikalle valmistui Helsingin yliopiston kirjaston rakennus, Kaisa-talo. Anttila ajautui konkurssiin vuonna 2016, ja vuonna 2020 sen entinen liiketila Kaisa-talossa oli yhä tyhjillään.[2][3]