Pukeutumiskielto

Pukeutumiskielto on lainsäädäntöön perustuva kielto, jolla säädellään tiettyjen ihmisten kantamien ulkoisten tunnusten käyttöä.

Virkapukuun liittyviä pukeutumiskieltoja

Jotkin kankaat tai värisommitelmat voidaan varata ainoastaan virkapukuihin. Esimerkiksi Keniassa siviilejä on kielletty käyttämästä maastokuvioituja asusteita[1].

Suomessa sotilasunivormun käyttö asepalvelukseen liittymättömänä on ollut rajattu reservin upseereihin, reservin aliupseereihin ja miehistön osalta Mannerheim-ristin ritareihin sekä juhlatilaisuuksiin[2]. Suomessa on kiellettyä muun kuin poliisin käyttää poliisin virkapukua tai tällaista pukua erehdyttävästi muistuttavaa asua[3]. Poikkeuksena ovat eräät elokuva- ja TV-tuotannot, joita varten myönnetään erikoislupia.

Poliittiset pukeutumiskiellot

Turkki

Turkin ensimmäinen presidentti Kemal Atatürk kielsi 30. elokuuta 1925 perinteisen fetsi-päähineen käytön feodalistisena. Kielto aiheutti useita mellakoita ja fetsien salakuljetusta, mutta 1930-luvulla fetsi oli jo lähes kadonnut käytöstä Turkissa[4].

Uskontoon liittyvät pukeutumiskiellot

Bhutan

Bhutan vaatii kaikkia käyttämään Mahayana buddhalaisuuteen viittaavia etnisen enemmistön perinteisiä vaatteita kaikissa hallintorakennuksissa, luostareissa ja kouluissa.[5]

Turkki

Turkki on kieltänyt lailla hijabin käytön hallintorakennuksissa, kouluissa ja yliopistoissa.[6] Euroopan ihmisoikeustuomioistuin päätti lain olevan oikeutettu 10. marraskuuta 2005 jutussa Leyla Şahin vastaan Turkki.[7]

Ranska

Ranskassa Naziha-niminen englanninopettaja erosi työstään 2004 siksi, että muut opettajat suhtautuvat kielteisesti siihen, että hän vapaa-ajallaan käytti hijabia. Huivin käyttö liitettiin ranskalaistoimittajat siepanneiden islamilaisten ääriryhmien tukemiseen pukeutumisella.[8]

Ranskassa valtion kouluissa on hijabin käyttö kielletty.[9]

Suomi

Suomessa ei ole lainsäädäntöä uskonnollisesta pukeutumisesta, joten linjaukset ovat työnantajien vastuulla. Esimerkiksi HOK-Elanto kieltää näkyvät uskonnolliset tunnukset. Sen sijaan K-ketju sallii huivit, jos niistä ei ole haittaa työturvallisuudelle.[10]

Katso myös

Lähteet

Aiheesta muualla
  • Mona Eltahawy: Ban the burqa (Arkistoitu – Internet Archive). The New York Times & International Herald Tribune 2.7.2009. (englanniksi)
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.