Pukala (Orivesi)

Järven pinta-ala on 410 hehtaaria eli 4,1 neliökilometriä. Se on 6,6 kilometriä pitkä ja 2,1 kilometriä leveä. Järvi on pituuteensa nähden kapea ja se on selvästi itä-länsi-suuntainen. Sen eteläranta on melko selväpiirteinen, mutta sen pohjoisrannoilla vuorottelevat lahdet ja niemet. Järven keskeltä työntyy pohjoiseen Valkealahti ja tämän itäpuolella sijaitsevasta Majalahdesta työntyy kapeasta lahdensuusta koilliseen 1,4 kilometriä pitkä Isolahti. Isolahti kääntyy lopulta kohti kaakkoa ja kietoo sisäänsä laajan Punkanniemen. Punkanniemen itäpuolella sitä rajaa yli 600 metriä pitkä Vähälahti, jonka pohjukka lähes yhtyy Isolahden pohjukkaan. Järven itäpäätä kutsutaan Vuorilahdeksi.[2][1]

Järvessä on laskettu olevan 43 saarta. Niiden yhteispinta-ala on 20 hehtaaria, mikä on noin 4,7 % järven kokonaispinta-alasta. Saarista viisi, eli Leenansaari, Naurissaari, Pukkisaari, Korpisaari ja Korpisaari, ovat yli hehtaarin suuruisia, muista saarista 27 on yli aarin ja loput 11 on alle aarin kokoisia. Muita karttaan nimettyjä saaria ovat Latosaari, Palanutsaari, Maailmanlopunsaari, Onkisaari, Honkasaari, Kalliosaari, Napulit, Kuusisaari, Kuolemasaari, Selkäsaari, Selkäsaaret, Paskasaari ja Munasaari.[2][1]

Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen tilavuus on 62 miljoonaa kuutiometriä eli 0,062 kuutiokilometriä. Järven keskisyvyys on 15 metriä ja suurin syvyys on 57 metriä. Järven pituusakselin kohdalla kulkee syvänteiden ketju, jossa erilliset syvänteet ulottuvat esimerkiksi 46, 49, 55, 57 ja 45 metrin syvyyteen. Syvin kohta 57 metriä sijaitsee Roninmaan ja Myllylahden välissä järven keskikohdassa.[2][1]

Järven rantaviivan pituus on 34 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on 9 kilometriä. Järven pohjoispuolella avautuu metsäinen erämaa ja järven eteläpuolella olevat entiset pientilat ovat lopettaneet viljelynsä. Asutus on pääasiassa vapaa-ajan asutusta ja moniin rantoihin on rakennettu tiheästi mökkejä. Tästä huolimatta järvellä on vielä paljon rantoja, jotka ovat täysin autiot. Mökeille johtaa tiet etelästä valtatieltä 9 ja siitä haarautuvalta yhdystieltä 14199. Järven pohjoispuolelle kiertää pari kylätietä, mutta siellä risteilee enää metsäautoteitä.[2][1][3]

Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Näsijärven–Ruoveden alueen (35.3) Pukalan valuma-alueella (35.39), jonka Pukalan alueeseen (35.393) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 134,1 metriä mpy.[1][4]

Valuma-alue saa pääosan vedestään pohjoisen valuma-alueilta. Sieltä laskevat Neejärven valuma-alue (35.395) Neejärven (20 ha) laskuojaa myöten Isolahteen ja Kielikänjärven valuma-alue (35.394) Kielikänjärven (61 ha) laskuojaa myöten Pukalan länsipään pohjoisrantaan. Neejärven valuma-alue on näistä suurempi ja sen valuma-alueeseen kuuluvat esimerkiksi Iso-Musturi (7 ha), Vähä-Musturi (5 ha) ja Siitinjärvi (44 ha). Kielikänjärveen laskee vielä Valkeajärvi (16 ha). Pukalan valuma-alueella on kuusi muuta yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea, jotka laskevat suoraan tai välillisesti järveen. Ne ovat Valkeajärvi (6 ha), Ahvenlammi (6 ha), Hirvijärvi (3 ha), Rökäslammi (3 ha), Loppisjärvi (2 ha) ja Muurainjärvet (1 ha).[4]

Pukalan laskujoki on Pukalanjoki, joka laskee Hankajärveen (105 ha). Sen kuuluu Lauttajärven–Hankajärven alueeseen (35.392), jonka pääjoki laskee Savonkylän, Myllykylän ja Asuntilan läpi, ja laskee sitten Kaletonjärven alueen (35.391) Asuntilanjokea myöten Näsijärven Koljonselkään.[1][4]

Järvi on kirkasvetinen ja Metsähallitus on rauhoittanut hallinnassaan olevia pohjoisrantojen metsiä ja saaria retkeilykäyttöön. Siellä kulkee patikointireitistö, joka ulottuu pohjoisrannoille asti. Pukalaa suositellaan myös melontaan ja kalastukseen.[5]