Puistosairaala

Puistosairaala, entinen Lastenklinikka on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille (HUS) kuuluva sairaalarakennus Helsingissä Meilahden sairaalan alueella, osoitteessa Stenbäckinkatu 11. Sen vanhin osa valmistui vuonna 1946.[1] Myöhemmin sitä on laajennettu kahdessa vaiheessa: vuonna 1986 valmistui poliklinikan lisärakennus ja E-siipi. Vuonna 2010 valmistui uudisrakennus, jossa toimivat teho-osasto, anestesia- ja leikkausosasto sekä magneettikuvausyksikkö.

Rakennus toimi lastensairaalana vuoteen 2018 saakka, jolloin sen viereen valmistui Uusi lastensairaala, jonne sen kaikki osastot ja yksiköt siirrettiin.[2]

Uuden Lastensairaalan valmistuttua entisessä Lastenklinikassa aloitettiin peruskorjaus, joka valmistui lokakuussa 2021.[1] Rakennus sai uuden nimen Puistosairaala (ruots. Parksjukhuset, engl. Park Hospital), joka viittaa sen ympärillä olevaan laajaan puistomaiseen pihaan. Rakennuksen kaarevan muodon vuoksi sille ehdotettiin myös nimeä Kaarisairaala. Rakennuksen Paciuksenkadun puoleiseen osaan aiotaan sijoittaa aikuiskirurgian osastoja. Sinne sijoitetaan rintarauhaskirurgia, plastiikkakirurgiaa, verisuonikirurgiaa, suu- ja leukasairauksien hoitoa ja kliinistä fysiologiaa.[3]

Lastenklinikka

Lastenklinikka kuului Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin (HUS) ja Helsingin seudun yliopistolliseen keskussairaalaan (HYKS). Se perustettiin vuonna 1893 edistämään yliopistollista lastentautiopin eli pediatrian opetusta. Alku oli vaatimaton 35 potilaan sairaala Tehtaankadulla. Vuonna 1946 sairaala siirtyi Meilahden alueelle rakennettuun uudisrakennukseen.

Uno Ullbergin ja Erkki Linnasalmen suunnittelemassa sairaalassa pyrittiin eristämään potilasosastot erillisiin siipiin, jolloin ne saisivat eniten valoa. Lisäksi ilmanvaihto helpottuisi sekä tartuntataudit eivät leviäisi niin helposti.[4]

Lastenklinikalla toimi lastentautien eli pediatrian ja lastenkirurgian yksiköitä sekä päivystyspoliklinikka ja näitä toimintoja tukevia yksiköitä. Lastenklinikalla hoidettiin helsinkiläisten lasten ja alle 16-vuotiaitten nuorten potilaiden kiireellinen terveyskeskuspäivystys iltaisin, viikonloppuisin ja öisin.[5][6]

Lastenklinikalla tehtiin kaikki lasten elinsiirrot Suomessa. Sairaalassa tehtiin Suomen ensimmäinen suolensiirto vuonna 2009. Suomessa sairastui syöpään vuosittain 130–150 lasta ja nuorta, joista noin kolmasosa hoidettiin Hyksin Lastenklinikalla. Akuutti lymfoblastileukemia (ALL) on lasten yleisin syöpä. Sen hoidon kesto on 2,5 vuotta, ja uusia ALL-potilaita Lastenklinikalle tuli keskimäärin 15 vuodessa.

Osastot ja poliklinikat

Lastenklinikalla olivat seuraavat yksiköt:

  • K1: Infektio-osasto.
    • Osastolla oli 16 potilaspaikkaa, 1 tehostetun valvonnan paikka ja 10 potilashuonetta. Vuodessa hoidettiin noin 1 500 potilasta.lähde?
  • K2: Lastentautien osasto
  • K3: Munuais- ja elinsiirto-osasto
  • K4: Sydänosasto
  • Sydäntutkimusyksikkö
  • K7: Vastasyntyneiden teho-osasto
  • K10: Syöpä- ja veritautiosasto
    • Yksikössä oli 13 sairaansijaa, kahdeksan tehovalvontapaikkaa ja kuusi päiväsairaalapaikkaa. Suomessa sairastuu vuosittain noin 130-150 lasta syöpään, ja kun sairauden uusiutuessa hoitoa jatkettiin Lastenklinikalla, potilasmäärä oli useampi tuhat lasta ja nuorta. K10:n vuodeosasto muodostui eristysosastosta ja sytostaattiosastosta. Eristysosastolla hoidettiin kaikki Suomen kantasolusiirtohoidoissa olevat potilaat ja leukemiapotilaiden alkuhoidot sekä infektioiden hoidot. Kunnollisia eristyshuoneita kuitenkin oli vain 10. Lisäksi oli kaksi huonetta sairauden paremmassa vaiheessa olevia lapsia varten. Sytostaattipuolella oli myös kaksi huonetta. Yhteensä huoneita oli siis satoja potilaita varten kaikkiaan 15. Osasto K10 tuli 1980-luvulla suuren yleisön tietoisuuteen Mirja Pyykön tekemän TV-ohjelman kautta.
  • S10: Sytostaattiosasto
    • Osaston S10 avaaminen keväällä 2011 oli merkittävä edistys vuosia tilanahtaudesta kärsineelle, mutta siitä huolimatta huipputuloksiin yltäneelle toiminnalle. Lastenklinikalla oli sen jälkeen kaksi syöpäosastoa: K10 ja S10. Uudella osastolla S10 annettiin syöpää sairastaville lapsille sytostaattihoitoja ja hoidettiin hyvälaatuisia verisairauksia sairastavia lapsia. Lapset, joilla oli kiinteä pahanlaatuinen kasvain, ja tavallisia sytostaattikuureja saavat leukemiapotilaat olivat suurimmat potilasryhmät. Merkittävän osan S10:n toiminnasta muodosti päiväsairaalatoiminta. Uuden osaston myötä hoitohenkilökunnan määrä lasten syöpäosastoilla lisääntyi 11:llä.
  • Lastentautien ajanvarauspoliklinikka
Lastentautien ajanvarauspoliklinikan vastaanotot
  • Yleispediatria
  • Yliopistovastaanotto/lääketieteen opiskelijoiden opetuspoliklinikka
  • Keuhkosairaudet
  • Infektiotaudit
  • Suolistosairaudet
  • Reumasairaudet
  • Munuais- ja virtsaelinten sairaudet
  • Perinnölliset sairaudet
  • Metaboliset sairaudet
  • Silmälääkärien vastaanotto
  • Korvalääkärin vastaanotto
Lastenkirurgian yksiköt
  • Anestesia- ja leikkausosasto
  • K5: Lastenkirurgian ja urologian osasto
    • 18-paikkainen vuodeosasto, jossa hoidettiin eri-ikäisiä lapsia ja nuoria, joilla oli joko synnynnäisiä tai myöhemmin syntyneitä virtsa- ja sisäelinten toiminnan häiriöitä tai vikoja. Osastolle oli keskitetty tiettyjen monimutkaisten ja harvinaisten sairauksien hoito koko Suomesta.
  • K6: Pienten lasten kirurginen vuodeosasto
    • Lasten ja nuorten sairaalan kirurgisella vuodeosastolla K6 oli 13 sairaansijaa ja 5 valvontapaikkaa.
    • Osastolla hoidetaan 0-3-vuotiaita kirurgisia potilaita. Osaston vastuualueina olivat ruuansulatuskanavan synnynnäiset kehityshäiriöt ja sairaudet, pienten lasten vaativat suolisto-ongelmat ja yleiskirurgia, vastasyntyneiden neurokirurgia, hengitysteiden synnynnäiset poikkeavuudet, pienten lasten verisuonianomalioiden hoito ja seuranta sekä pienten lasten palovammojen alkuvaiheen hoito.
  • K8: Ortopedian ja traumatologian osasto, 5 huonetta joka tarjosi yli 10 vuodepaikkaa potilaille.
  • K9: Teho-osasto
    • Teho-osastolla K9 hoidettiin kriittisesti tai vaikeasti sairastuneita lapsia. Potilaat olivat iältään vastasyntyneistä 16-vuotiaisiin. Osasto oli ainoa HUS-alueen lasten teho-osasto. Lisäksi osasto vastasi Lastenklinikalle valtakunnallisesti keskitettyjen lasten sydänkirurgian ja elinsiirtojen vaatimasta tehohoidosta.
  • Lastenkirurgian poliklinikka
  • Päiväkirurgian yksikkö

Uusi lastensairaala

Lastenklinikan ja viereisen Lastenlinnan toiminnot siirrettiin vuonna 2018 viereiseen Uuteen lastensairaalaan. Vanhat, 1930- ja 1940-luvuilla rakennetut sairaalat olivat ahtaita ja jatkuvasti jostain osistaan korjauksessa, mikä vaikeutti merkittävästi sairaaloiden toimintaa.[7][8]

Katso myös

Lähteet
  1. Paastela, Kaisa: Entisestä Lastenklinikasta kuoriutui uusi sairaala – avaa ovensa ensi maanantaina Helsingin uutiset. 19.10.2021. Vantaa: Etelä-Suomen Media Oy. Viitattu 20.10.2021.
  2. Puistosairaala (ent. Lastenklinikka) HUS. Viitattu 19.11.2019.
  3. Lastenklinikasta Puistosairaala HUS. Arkistoitu 17.6.2019. Viitattu 19.11.2019.
  4. Tukkila, Iiro: ”Suomalaista rakennustaidetta”, Mitä Missä Milloin 1951, s. 286. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1950.
  5. Päivystys hel.fi. Viitattu 26.4.2016.
  6. Arkistoitu kopioPäivystyspoliklinikka / Lastenklinikka hus.fi. Arkistoitu 16.4.2016. Viitattu 26.4.2016.
  7. HYKS:n uusi lastensairaala; tarveselvitysraportti uuden lastensairaalan toiminnasta ja rakentamisvaihtoehdoista 14.12.2011. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri. Arkistoitu 29.11.2014. Viitattu 10.10.2013.
  8. Uusi lastensairaala HUS. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 26.9.2014.

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.