Puhtaus ja vaara
Puhtaus ja vaara (Purity and Danger) on Mary Douglasin kirjoittama kirja, joka edustaa teorialtaan symbolista antropologiaa. Kirjassaan Douglas esittää teoriansa ihmisen ajattelusta: miten siihen liittyvät käsitykset puhtaudesta ja saastumisesta. Douglasin teoria on kategoriateoreettinen. Hänen mukaansa ihminen näkee maailman kategorioiden kautta. Kategorioiden rakentaminen synnyttää kuitenkin anomalioita eli poikkeuksia ja epäsäännöllisyyttä, jotka voivat esiintyä yhteisön ajattelussa kulttuurista riippuen joko uhkana tai voimavarana. Usein anomaliaan liitetään uskomus pyhyydestä tai saastaisuudesta, puhtaasta tai epäpuhtaasta.
Puhtaus ja vaara Rituaalisen rajanvedon analyysi |
|
---|---|
Purity and Danger An Analysis of a Concepts of Pollution and Taboo |
|
Alkuperäisteos | |
Kirjailija | Mary Douglas |
Kieli | englanti |
Genre | tieteellinen kirja |
Kustantaja | Routledge and Keegan Paul |
Julkaistu | 1966 |
Ulkoasu | nidottu |
ISBN | 0-7100-1299-3 |
Suomennos | |
Suomentaja | Virpi Blom, Kaarina Hazard |
Kustantaja | Vastapaino |
Julkaistu | 2000 |
Ulkoasu | nidottu |
Sivumäärä | 277 |
ISBN | 951-768-047-3 |
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
Lika
Lika nousee Puhtaus ja vaara -teoksessa keskeiseksi käsitteeksi. Douglas selittää lian lainaamalla lordi Chesterfieldin lausahdusta: ”Lika on ainetta väärässä paikassa”.[1] Lika loukkaa järjestystä, ja siksi se koetaan usein uhkana. Douglasin mukaan likaan liittyvät toiminnot erotteleminen, puhdistaminen, rajojen vetäminen ja rajojen rikkomisesta rankaiseminen on tapa luoda järjestystä muuten sekavalta tuntuviin kokemuksiin. Lian karttaminen ei ole pelonsekaista tai järjetöntä. Se voi olla luovaa toimintaa. Lian poistaminen on positiivinen yritys järjestää ympäristöä. Lika on myös suhteellista. Esimerkiksi ruoka on puhdasta lautasella, mutta paidalle tipahtaessa se muuttuu liaksi.
Pyhä
Douglas määrittelee pyhän heprean kielen sanan qdš (’Jumalalle erotettu’) perusteella. Pyhä on erilleen asetettu. Se on eheä, kokonainen ja täydellinen. Ihmisillä on taipumus luoda käsityksiä siitä, mikä on pyhää ja arvostettavaa.
Lähteet
- Ben Campkin, Placing “Matter Out of Place”: Purity and Danger as Evidence for Architecture and Urbanism, Architectural Theory Review, s. 47