Pudas

Putaan muodostuminen tarvitsee virtaavan veden eroosiota, jotta uoman viereen voisi syntyä uusi uoma eli pudas. Eräs syntytapa on mahdollinen kevättalvella, kun käsillä on jäidenlähtö. Ellei uomassa ole esteitä, kulkeutuvat jäät virtaavan veden mukana alajuoksulle. Jos uomassa on kohta, josta kaikki jäät eivät selviä läpi, alkaa tukos kerätä taakseen lisää jäätä ja siihen voi muodostua jääpato. Silloin uoma ahtautuu ja vedenpinta jääpadon yläpuolella nousee. Nouseva vesi tulvii kummallekin rannalle ja se etsii siellä vaihtoehtoisen väylän alajuoksulle päin. Mikäli sellainen löytyy, voi virtaavan veden kulutus uurtaa hiekkaiseen tai saviseen maahan tarpeeksi syvän uoman veden ohijuoksulle. Koska vesi alkaa laskea, jää jääpato paikalleen ja ohijuoksusta tulee pitkäaikainen. Toistuessaan voi ohijuoksutus syventää uutta uomaa ja lopulta se on riittävän syvä toimiaksen rinnakkaisena uomana myös kesäisin matalanveden aikaana. Jääpadon sijasta myös joen pohjaan muodostuva jää eli suppo, tai kivikkoinen kari tai pieni saari voi erikoistilanteessa nostaa vedenpintaa ja aiheuttaa putaan muodostumisen. Toistuvat tulvat voivat pitää putaan uomaa auki pitkiäkin aikoja. Pudas voi virrata erillään vanhasta uomasta useita kilometrejäkin.[8]

Myöhemmin uusi uoma on jäänyt rauhallisesti virtaavan veden osuudeksi. Pudas voi jäädä pohjastaan korkeammalle kuin sen viereinen uoma, jolloin matalanveden aikana se jää osittain tai kokonaan kuiville. Pudas voi silloin näyttäytyä joesta työntyvänä lahtena, joka alkaa yleensä kasvaa umpeen. Monet entiset putaat ovatkin kuin pitkiä laaksoja, jossa kasvaa joenrantametsikköjen kasvillisuutta tai ne alkavat soistua.^lähde?

Putailla on havaittavissa selkeä kehityskierto: aluksi uusi pudas on virtaava ja hiekkapohjainen. Myöhemmin pudas kasvaa umpeen ja soistuu puhtaana pitävän virtauksen puuttuessa. Putaan elinkierto alkaa usein uudestaan joidenkin vuosikymmenten jälkeen, kun uusi jääpato tukkii uoman ja virtaus käy putaan kautta puhdistaen sen sedimenteistä.^lähde?

• Pudas on Kuusamossa Hepojoessa oleva Välijoen ohitusuoma.[9]
• Livojoen putaat ovat syntyneet Pudasjärven Livolla hiekkakankaalle meanderoimalla.[10][11]
• Rukomapudas on Muonionjoessa Muoniossa sijaitseva Rukomasaaren kiertävä uoma.[12]
• Uuraanpudas on yksi Iijoen monista putaista.[13]
• Kuortanopudas sijaitsee Ounasjoen keskijuoksulla Kittilässä.[14]

• Huhansaaren ja siinä sijaitsevan Siikaisten Revonlahden kirkonkylän kiertää lampiketjuna entinen pudas.[15]
• Livojoen putaat sisältävät myös katkenneita putaita joen lahtina.[10]