Psykologinen sodankäynti

Psykologinen sodankäynti on informaatiosodankäynnin osa-alue. Psykologisella operaatiolla pyritään vaikuttamaan omaan, puolueettomaan tai vihollismaan väestöön, valtiokoneistoon tai asevoimiin omien tarkoitusperien edistämiseksi. Psykologinen operaatio toteutetaan yleensä informaatiosodankäynnin yksiköiden ja perinteisten joukkojen yhteisoperaationa, jossa tavanomaisen voimankäytön vaikutuksista pyritään antamaan kullekin kohderyhmälle mahdollisimman tarkoituksenmukainen kuva.

Postmoderni sodankäynti
Informaatiosodankäynti
Noopolitikt
Yhdysvaltain C-47-lentokone pudottamassa lentolehtisiä Vietnamin sodassa vuonna 1969.
Yhdysvaltain helikopteri pudottaa lentolehtisiä Irakissa vuonna 2008.

Monesti psykologisiin operaatioihin liittyvää tiedotustoimintaa kutsutaan propagandaksi. Länsimaissa tämä on tapana jakaa kolmeen alaluokkaan:

  • Valkea propaganda – todenmukaista, omia tarkoituksia hyödyttävää tietoa, joka julkaistaan omana tiedotuksena.
  • Harmaa propaganda – enimmäkseen todenmukaista, omia tarkoituksia hyödyttävää tietoa, joka sisältää kuitenkin myös disinformaatiota. Julkaistaan omana tiedotuksena
  • Musta propaganda – virheellistä tietoa, joka naamioidaan jonkin toisen osapuolen lähettämäksi.

Merkittävä psykologisen sodankäynnin periaate on refleksiivinen kontrolli.

Psykologinen operaatio

Psykologiset operaatiot voivat olla näytösluonteisia voimannäyttöjä, joilla on tarkoitus osoittaa omaa ylivoimaa tai taistelukykyä. Tällöin taistelusta annettu kuva voi olla lopputulosta tai sen saavuttamisen taloudellisuutta tärkeämpi. Esimerkkinä tällaisesta voisi mainita Fallujan kaupungissa vuonna 2004 tapahtuneen kapinan, jonka pääasiallinen tarkoitus lienee ollut aiheuttaa Yhdysvaltain sotavoimille negatiivista julkisuutta osoittamalla, että Irakissa käydään täysimittaista sotaa.

Psykologisten operaatioiden ongelmana on nykyään kohderyhmien moninaisuus verrattuna suhteellisen yhtenäiseen mediaan. Esimerkiksi Yhdysvaltain hallitus joutuu pohtiessaan suhtautumista terrorismiepäiltyjen kidutukseen antamaan monia erilaisia signaaleja: kotimaahan hallituksen on osoittava päättäväisyyttä, läntisille liittolaismaille ihmisoikeuksien kunnioittamista ja mahdollisille terroristeille uhkaa joutua häväistyiksi ja kidutetuksi. On selvää, että kaikki nämä tarkoitusperät eivät voi toteutua yhtä aikaa.

Psykologinen operaatio voi sisältyä myös joukkotiedotukseen. Tehdään teko, jonka toivotaan johtavan paheksuttavaan vastatoimieen. Tällaista toimenpidettä, jossa toinen osapuoli pyritään saamaan ylireagoimaan, jotta sitä voitaisiin julkisesti paheksua, kutsutaan provokaatioksi.

Psykologisen sodankäynnin välineet

Psykologinen sodankäynti ei sinänsä ole uutta. Se on yhtä vanhaa kuin sodankäyntikin. Vanhoja ja edelleen käyttökelpoisia psykologisen sodankäynnin välineitä ovat huhut, pelottelu (pelottavan näköiset aseet ja kypärät), suostuttelu, taivuttelu, oman voiman suurentelu, lentolehtiset, kirjat, lehdistö ja elokuvat. Todellisen tai kuvitellun voiman näyttämisellä pyritään samaan tulokseen kuin voiman käyttämisellä.

Muutos ovat uudet välineet psykologisen sodankäynnin hyödyntämiseen, esimerkiksi radio, televisio, kansainväliset tietokoneverkot (internet) ja kansainväliset televisioverkot, CNN ja DBS-tyyppiset televisiosatelliitit (ks. alla).

Kun ihminen saa yhä enemmän tietoa median kautta, median merkitys kasvaa. Jan Kåhre toteaa kirjassaan The Mathematical Theory of Information, että informaatiota häviää ketjussa.[1] Mitä ketjuuntuneempi informaatiosysteemi on, sitä vähemmän lopullinen tieto vastaa alkuperäistä. Tämä on yhteiskunnan ongelma. Yksilö havaitsee tämän ongelman vain niissä tilanteissa, joissa hänellä on ensi käden tietoa, siis lyhyt informaatioketju informaation lähteelle.

Television voima on sellainen, että viihteeksi naamioidut keskusteluohjelmat tulkitaan hyvin usein tiedoksi enemmänkin kuin mielipiteiksi tai argumenteiksi. Ehkä kavalampi muoto on ohjelmat, joissa mielipiteet esitetään komediana tai satiirina, jolloin auktoriteettien kunnioitus voidaan vakavasti asettaa kyseenalaiseksi.

Vuonna 1994 toimintansa aloittanut Hughesin 150 televisiokanavan DBS-satelliitti tarjoaa noin kahden miljoonan dollarin vuosimaksulla mahdollisuuden lähettää suureen osaa maailmaa omaa ohjelmaa yhdellä kanavalla 24 tuntia vuorokaudessa. Tulevaisuuden 500-kanavaiset televisiosatelliitit tarjoavat yhä paremmat mahdollisuudet, yhä halvemmalla, yhä pienemmille ryhmille.

Internet tuhansine eri alan keskustelupalstoineen tarjoaa mahdollisuuden saada hyvin erilaista tietoa, hyvin reaaliajassa ja koko maapallolta. Se tarjoaa myös mahdollisuuden vaikuttaa hyvin erilaisiin ihmisryhmiin valikoidusti tarkkuusvaikuttamisella.

Lähteet
  • Lauerma, Hannu: Usko, toivo ja huijaus: Rohkaisusta johdattelun kautta psykoterroriin. Helsinki: Duodecim, 2006. ISBN 951-656-201-9.

Viitteet
  1. Kåhre, Jan: The Mathematical Theory of Information, s. 163. Springer Verlag New York Inc, 2002. ISBN 978-1-4615-0975-2. (englanniksi)

    Aiheesta muualla
    Sota
    Aikakaudet Sotatoimialueet Aseet Sodankäynnin tasot Taistelevat aselajit Tukevat aselajit Luetteloita Yleistä
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.