Psykologi

Psykologi on akateemiselta peruskoulutukseltaan psykologian maisteri, PsM. Psykologin tutkinnon laajuus on 330 opintopistettä (kandidaatti, PsK, 180 op + maisteri, PsM, 150 op) ja ohjeellinen suoritusaika 5,5 vuotta[6][7][8][9][10][11].Tutkintoon sisältyy pakollinen viiden kuukauden harjoittelujakso.[12] Psykologiksi voi opiskella Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Tampereen, Turun ja Oulun yliopistoissa sekä Åbo Akademissa.

Maisterin tutkinnon jälkeen psykologeilla on mahdollisuus jatkaa opintojaan yliopiston tieteellisillä jatko-opinnoilla, jolloin tutkintona on joko psykologian lisensiaatti (PsL) tai psykologian tohtori (PsT). Ennen psykologian lisensiaattitutkinnon pystyi suorittamaan myös erikoispsykologin tutkintona viiteen eri erikoisalaan. Nykymuodossaan, eli syksystä 2016 lähtien, erikoispsykologin koulutus ei ole lisensiaattitutkintotasoinen, vaan Psykonet-yliopistoverkoston järjestämä 70 opintopisteen (kolmen vuoden; työn ohessa) erikoistumiskoulutus[13]. Erikoisaloja ovat seuraavat.

• Kliinisen terveyspsykologian erikoispsykologin koulutus (Itä-Suomen yliopisto): "Koulutus on suunnattu perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä työterveyshuollon tehtävissä toimiville psykologeille. Koulutuksen tavoitteena on kouluttaa laaja-alaisesti terveyspsykologisen tietouteen ja teoriaan, ajankohtaisiin sovellusaloihin ja interventioihin sekä terveyden edistämisen menetelmiin sekä käytäntöihin perehtyneitä kliinisen terveyspsykologian kliinikoita ja asiantuntijoita."[14]

1. Lasten ja nuorten erikoispsykologin koulutus (Turun yliopisto, Åbo Akademi): "Lasten ja nuorten erikoispsykologin koulutus on suunnattu laillistetuille psykologeille (PsM tai vastaava), jotka työskentelevät lasten ja nuorten kasvuympäristöissä tai palveluissa esimerkiksi varhaiskasvatuksessa, koulussa tai oppilaitoksessa, lastensuojelussa, perusterveydenhuollossa, perheneuvolassa ja erikoissairaanhoidossa tai ammatinharjoittajana. Koulutus keskittyy lasten ja nuorten psykologiaan raskausajasta nuoruuteen. Koulutuksen käytyään opiskelija hallitsee ajanmukaisen kehityspsykologisen tiedon sekä yksilö- ja perhehoidon ajanmukaiset arviointi- ja interventiomenetelmät. Koulutus tarjoaa lasten ja nuorten kasvuympäristöihin työvälineitä, joilla voidaan edistää mielenterveyttä, ehkäistä syrjäytymistä ja kohdata monikulttuurisuus. Tämän ohella koulutus antaa valmiudet asiantuntijuuden hyödyntämiseen moniammatillisissa yhteisöissä ja verkostoissa (konsultointi, kehittämis- ja suunnittelutyö) sekä työkaluja esimies- ja projektitehtäviin. Koulutukselle tullaan ehdottamaan Kelan kuntouttajapätevyyttä."[15]

• Neuropsykologian erikoispsykologin koulutus (Helsingin yliopisto): "Neuropsykologia hyödyntää tutkimuksessa ja kliinisessä työssä nopeasti kehittyvien neurotieteiden sekä psykologian muiden alueiden kuten kognitiivisen ja kehityspsykologian tietämystä ja menetelmiä. Kliinisen neuropsykologian keskeistä työaluetta ovat keskushermoston sairauksiin ja vammoihin sekä kehityshäiriöihin ja oppimisvaikeuksiin liittyvien psykologisten seuraamusten diagnosointi ja kuntoutus. Erikoistumisopinnot antavat valmiudet toimia neuropsykologian erikoispsykologin työtehtävissä."[16]
• Psykoterapian erikoispsykologin koulutus (Jyväskylän yliopisto): "Psykoterapian erikoispsykologin koulutus on suunnattu terveyden- ja sosiaalihuollon tehtävissä toimiville psykologeille, joilla jo on psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttöoikeus. Koulutuksen tavoitteena on kouluttaa laaja-alaisesti psykoterapian teoriaan, tutkimukseen, työnohjaukseen ja käytäntöön perehtyneitä psykoterapian kouluttajia, työnohjaajia, tutkijoita ja asiantuntijoita. Erikoistumisopintoihin sisältyy psykoterapeuttikouluttajakoulutus, joka vastaa sisältöjen ja laajuuden osalta valtakunnallisen yliopistojen psykoterapeuttikoulutuskonsortion suositusta ja antaa siten pätevyyden psykoterapeuttikouluttajaksi."[17]
• Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologin koulutus (Tampereen yliopisto): "Koulutuksen jälkeen osallistujalla on valmiudet toimia itsenäisenä erityisasiantuntijana työelämän tuottavuutta ja hyvinvointia edistävissä psykologisissa tehtävissä sekä kehittää jatkuvasti alan ammattikäytäntöä tieteelliseltä perustalta. Työelämän muutosten nopeus ja henkisen kuormituksen hallinta edellyttävät psykologisen asiantuntemuksen laadullista ja määrällistä lisäämistä. Koulutus on tarkoitettu psykologeille, jotka toimivat esimerkiksi ammatinvalinnan ohjauksessa, henkilöstön arviointi- ja valintatehtävissä, työterveyshuollossa tai työn ja organisaatioiden kehittämistehtävissä."[18]

Yleinen psykologin jatko- ja täydennyskoulutus erikoispsykologikoulutuksen (yllä) lisäksi on psykoterapeuttikoulutus[12].

Ammatteina psykologi ja psykiatri sekoitetaan usein keskenään. Toisin kuin psykiatrit, psykologit eivät Suomessa aseta lääketieteellisiä diagnooseja (ICD-10) eri mielenterveyden häiriöille eivätkä määrää lääkkeitä. Sen sijaan psykologi voi esimerkiksi tutkimustensa, osaamiskompetenssinsa sekä kriittisen asiantuntijuutensa[5] keinoin tehdä psykodiagnostiikkaa eli kuvailla ongelmien luonnetta, kartoittaa asiakkaan vahvuuksia ja selvittää keinoja asiakkaan tilanteen parantamiseksi. Niin psykiatri kuin psykologikaan ei voi tarjota Kelan korvaamaa psykoterapiaa käymättä lisäksi erillistä psykoterapeuttikoulutusta (erikoistumiskoulutus, 3–5 v). Psykologin koulutus sinänsä mahdollistaa kuitenkin terapeuttisen asiakastyön sekä ohjauksen ja neuvonnan.

Psykologien toimintaa Suomessa ohjaavat Pohjoismaiden psykologien (Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan) ammattieettiset periaatteet.[22]Periaatteet ovat hyvin linjassa myös psykologian alan maailmanjärjestöjen (International Union of Psychological Science; International Association of Applied Psychology) asettaman työryhmän linjausten sekä eurooppalaisten psykologien ammattieettisten periaatteiden (European Federation of Psychologists' Associations) kanssa.[23]

Ammattieettiset pääperiaatteet ovat

• Yksilön oikeuksien ja arvon kunnioittaminen
• Ammatillinen pätevyys
• Vastuu
• Ammatillinen riippumattomuus (integriteetti).[23]

Ruotsin(Sveriges Psykologförbund) ja Suomen psykologiliittojen sivuilta periaatteisiin voi tutustua tarkemmin.

Suomen Psykologiliitolla on lisäksi Ammattieettinen lautakunta, joka valmisteluelimenä yhtäältä käsittelee psykologien ammattieettisiä kysymyksiä ja toisaalta selvittää periaatteita vastaan mahdollisesti tehtyjä rikkomuksia.[22]