Psyko III

Norman Bates (Anthony Perkins) viettää rauhallista ja huomaamatonta elämää; päätyökseen hän ylläpitää motelliaan. Nuori Maureen (Diana Scarwid) karkotetaan nunnaluostarista, ja hän eksyy matkallaan, kunnes löytää tiensä Batesin motelliin. Norman näkee Maureenissa jotain tuttua, ja vanhat muistot alkavat herätä: Maureen muistuttaa hänen ensimmäisessä elokuvassa murhaamaansa Marionia.

Normanin käytös alkaa Maureeniin ihastumisen myötä muuttua levottomaksi, ja skitsofrenian oireet alkavat vaivata häntä entistä pahemmin. Normanin toinen persoona eli hänen äitinsä vaatii tappamaan Maureenin, mutta Norman itse käy sisäistä taistelua, jotta ei surmaisi tätä. Normanin skitsofreenisuus pääsee taas valloilleen, ja hän alkaa surmata motellin muita asukkaita. Motelliin työskentelemään tullut muusikonalku Duane (Jeff Fahey) huomaa Normanin teot ja uhkaa paljastaa tämän. Norman ja Duane joutuvat käsirysyyn ja Norman saa Duanen hengiltä, jonka jälkeen hän hävittää ruumiin.

Samoihin aikoihin utelias toimittaja Tracy Venable (Roberta Maxwell) saapuu kaupunkiin tutkimaan motellilla aiemmin tapahtuneita katoamisia ja haastattelemaan Normania, koska uskoo tämän olleen katoamisten takana. Tracy kertoo Normanin menneisyydestä Maureenille, josta on tullut läheinen Normanin kanssa. Maureen säikähtää mutta uskoo, että Norman on muuttunut, ja hän palaa myöhemmin Normanin luo. Hänen kävellessään portaita yläkertaan Normanin äiti huutaa pojalleen, jolloin tämä työntää vahingossa Maureenin alas portaita, aiheuttaen tämän kuoleman. Norman suuttuu äidilleen. Myöhemmin Tracy saapuu motellille ja näkee Normanin "äidin" veitsi kädessä. Tracy yrittää puhua Normanille järkeä, mutta äiti käskee Normania surmaamaan Tracyn. Tämä saa kuitenkin Normanin viime hetkellä järkiinsä, jolloin Norman puukottaa palsamoidun äitinsä ruumiin ja surmaa tämän lopullisesti. Seriffi saapuu ja viedessään Normania autoon hän mainitsee, ettei Normania päästetä koskaan vapaaksi. Norman sanoo jo olevansa vapaa, sillä hän pääsi eroon äidistään. Kuitenkin, autossa hän ottaa esille talteen ottamansa äidin käden hivellen sitä.

Video-oppaassa vuodelta 1994 Kari Salminen sanoo elokuvaa parodianmakuiseksi lämmittelyksi, jota kuitenkin katsoo sujuvasti. Hän antaa Psyko III:lle kaksi tähteä viidestä, mikä vastaa sanallista arviota ”keskinkertainen”.[1]