Psusennes II

Psusennes oli Amonin ylipapin Pinedjem II:n poika ja hänen äitinsä nimi oli Istemkheb. Hänen tyttärestään Maatkare B:stä tuli faarao Osorkon I:n huomattava kuninkaallinen vaimo.

Psusennes II:ta pidetään usein samana henkilönä kuin Amonin ylipappia, joka tunnetaan nimellä Psusennes III. Egyptologi Karl Jansen-Wikeln huomauttaa, että tärkeä muinainen graffitio Abydoksen temppelistä sisältää kuningas Tyetkheperre Setepenre Pasebakhaenniut Meryamunin täydellisen otsikon, "joka samanaikaisesti on nimeltään HPA (eli Amonin ylipappi) ja ylin sotilaskomentaja.”. Tämä viittaa siihen, että Psusennes oli sekä kuningas Taniksessa että ylipappi Thebassa samanaikaisesti, mikä tarkoittaa sitä, että hän ei eronnut Amonin ylipapin tehtävästä hallintuskautensa aikana.[1]

Harvoihin hänen hallituskaudestaan kertoviin nykyajan todistusaineistoihin sisältyy edellä mainittu muinainen graffitio Seti I:n Abydoksen temppelissä, eräs ostrakon Umm el-Qa'abista sekä hänen yhteys Karnakiin.

Kohteita, jotka voidaan lisätä Psusennes II: n lukittujen todistusten luetteloon, ovat 5. vuoden muumio-pellava, joka on kirjoitettu ylipappi Psusennes III:n nimessä. Teksti vuosi 13 III Peret 10+X eli ”13. vuotena, kolmannen Peret kuukauden 10 [….]” fragmentissa 3B, rivi 6 Karnakin pappien kirjoituksissa, on yleensä oletettu kuuluneen hänen hallituskauteensa.[2] Valitettavasti kuninkaan nimeä ei mainita, ja ainoa asia, joka pidetään lähes varmana, on se että fragmentti on kirjoitettu Siamunin hallituskauden jälkeen, sillä tämän 17. hallitusvuotensa mainitaan riveillä 3-5. Näin ollen se kuuluu joko Psusennes II:n tai mahdollisesti Shoshenk I:n hallituskauteen.

Vaikuttavampia ovat joukko esineitä, jotka yhdistävät Psusennes II:n yhteen hänen seuraajaansa Shoshenk I:een, kuten Thutmosis III:n vanha patsas (Cairo CG 42192), joka sisältää kaksi rinnakkaista saraketta kirjoituksilla - yhden, jossa on Psusennes II ja toisessa Shoshenq I. Jonkin aikaa sitten on löydetty lohkare Theban haudasta TT18 Bubastiksesta (Tell Basta), jossa on säilynyt Shoshenk I:n hallitisjanimi yhdessä Psusennes II:n syntymänimen kanssa.

Viime aikoina todettiin, että ensimmäinen vakuuttava kuningas Psusennekseen liittyvä päivämäärä oli hiljattain julkaistussa kivi-lohkareen papillisessa kirjoituksessa. Tämä asiakirja, joka on nimetty nimellä 'Block Karnak 94, CL 2149', kirjaa Nesankhefenmaat nimisen papin virkaanastumisen Amon-Ran Karnakin alaueen kappeliin Psusennes nimisen kuninkaan 11. vuotena ensimmäisen Shemu kuukauden 13 päivänä. Tämän asiakirjan edellisellä rivillä on kirjattu Nesankhefenmaat isän, tietyn Nesamun, virkaanastuminen Amon-Ran papilliseen tehtävään Siamunin hallituskaudella. Siamun oli Psusennes II:n edeltäjä Taniksessa. Edellä mainittujen Psusennesien tunnistaminen Psusennes II: ksi on varmaa, koska saman fragmentin arkistomateriaali kirjaa seuraavalla rivillä: Horin, Nesankhefenmaatin pojan, virkaanastuminen Karnakin alueen Amon-Ran papilliseen tehtävään kuningas Osorkon I:n 3. vuotena toisen Akhet kuukauden 14. päivänä – yhden sukupolven kuluttua, kun Shoshenk I:n 21-vuotinen hallituskausi ohitetaan. Tämä ei ole odottamatonta, koska useimmat egyptiläiset uskoivat, että egyptiläisen yhteiskunnan sukupolvi kesti vähintään 25 vuotta ja enintään 30 vuotta. Tämän vuoksi päiväys 11. vuotena voidaan soveltaa vain Psusennes II:een ja tämä on ensimmäinen hyvin todisteltu ajankohta tuon faaraon hallintokaudelta.

Brittiläinen egyptologi Aidan Dodson myös hyväksyy tämän löydetyn Karnakin pappien tunnistamattoman kirjoituksesta tehdyn Frederic Payraudeaun tekemän uuden todistelun ja nyt hän hylkäsi aiemmin 1980 julkaistun teorian Psusennes II:n hallituskauden sijoittamisesta kokonaan Shoshenk I:n hallituskauden sisään. Dodson huomauttaa, että äskettäin löydetyn lohkareen kirjoitetussa asiakirjassa todetaan, että Psusennes II "oli tosiaan 'todellinen' kuningas, joka valtakausi oli yleisesti hyväksytty Thebassa.” Dodson myös kirjoittaa, että Psusennes II: n kuninkaallinen asema vahvistui, kun Jean Yoyotte ymmärsi sen, että ”karkeatekoinen savinen hautakoriste on nimetty kuningas Pasebkhanutin (eli Psusennesin)” mukaan ja se löytyy Taniksen haudasta NRT-III, ja se ei kuulu haudan alkuperäiselle omistajalle Pasebkhanut I:lle, kuten alun perin oletettiin, vaan myöhemmälle samannimiselle hallitsijalle. Tämä tarkoittaa sitä, että Psusennes II:n pahoin rappeutunut arkku ja muumio sijaitsee tämän Psusennes I:n Taniksen haudan etuhuoneen raunioissa, josta Heqakheperre Shoshenk I:n ruumisarkku ja maskeerattu muumio oli myös löydetty. Niinpä hänen oletettu hauta - joka koostuu kullattusta arkusta, jossa on kuninkaallinen uraeus ja muumio, löytyy Psusennesin I:n haudan etuhuoneesta Taniksella.

Toisin kuin hänen lähimmän edeltäjänsä ja seuraajansa – Siamun ja vastaavasti Shoshenk I - Psusennes II:n hallituskauden pituus ei ole niin hyvin todisteltu nykyaikaisista historiallisista tiedoista huolimatta, Manethon eri versiot antavat hänelle joko 14 tai 35 vuotta pitkän hallituskauden (yleensä useimmat tutkijat muuttavat tämän 15 vuoteen mukaan lukien brittiläinen egyptologi Kenneth Kitchen). Sen sijaan saksalainen tutkija Rolf Krauss on viimeisissä tutkimuksissa todennut, että Psusennes II:n hallitusvuosia oli 24 Manethon alkuperäisen 14 vuoden sijaan. Tämä oletus perustuu henkilökohtaisten tietojen tallentamiseen huomattavaan Dakhla Steelaan, joka johdattaa Shoshenk I:n 5. hallitusvuoteen. Steelassa on säilynyt viittaus maa-merkintään "faarao Psusennesin 19. vuodelta". Koska tämä asiakirja koostui Shoshenk I:n ajalta, hän käyttää arvonimeä faarao nimen 'Psusennes' edessä, niinpä tässä ei voida täysin selvittää, onko kysymyksessä kuningas Psusennes I tai Psusennes II.

Shoshenk I:n 5. hallitusvuotena tämä kuningas ja 22. dynastian perustaja lähetti tietyn meshweshläisen (eli libyalaisen) alaisensa nimeltä Wayheset Dakhlan kaupunkiin Dakhlan keitaalle Shoshenk I:n auktoriteetin palauttamiseksi läntisellä keidas alueella Ylä-Egyptissä. Wayhesetin arvonimiin sisällytetään prinssi ja kuvernööri.[3] Hänen toimintansa on kirjattu huomattavaan Dakhla steelaan. Tämä steela toteaa että Wayheset tuomitsi tietyn vesiriidan ottamalla huomioon maa-merkinnän, joka oli päivätty nimenomaan "faarao Psusennesin 19. vuotena", josta voidaan päätellä vesioikeus miehelle nimeltä Nysu-Bastet. Kitchen toteaa, että tämän yksilöidyn Psusennesin 19. vuoden kiinteistöreksiteri kuuluivat hänen äidilleen, joka historioitsijoiden mukaan tehtiin noin ”80 vuotta” aikaisemmin Psusennes I:n hallituskaudella. Maarekisterin kirjaus merkitsi, että Nysu-Bastetin äidin Tewhunetin aikaisemmin omistama tietynlainen vesioikeus vahvistettiin alun perin kuningas Psusennes 19. vuotena. Tämän hallitsisijan egyptologit oletettivat yleisesti olevan pikemminkin Psusennes I kuin Psusennes II, sillä jälkimmäisen hallituskauden uskottiin kestäneen vain 14-15 vuotta. Maarekisterin todisteiden perusteella, Wayheset määräsi, että nämä kasteluoikeudet olisi nyt myönnettävä Nysu-Bastetille itselleen. Kuitenkin, jos kirjoitus on päivätty Psusennes I:n 19. vuotena kuten monet tutkijat perinteisesti olettaa, Nysu-Bastet olisi ollut erillään äidistään (saamatta perintöomaisuutta) tästä alkaen yhteensä 80 vuotta Shoshenk I:n 5. vuoteen saakka, jota Krauss pitää hyvin epätodennäköisenä, koska Nysu-Bastet ei olisi odottanut äitinsä äärimmäisiin vanhuusvuosiin saadakseen äitinsä vesioikeuden.[4] Tämä tarkoittaisi sitä, että edellä mainittu kuningas Psusennes on tunnistettaisiin Psusennes II:ksi - Shoshenq I:n edeltäjäksi ja se merkitsisi myös sitä että Psusennes II olisi hallinnut vähintään 19 vuotta.

Ajatus "äidistä" muinaisessa Egyptissä voisi myös olla viittaus esivanhempaan, sellaisen suvun matriarkaan, jonka Nysu-Bastet on voinut esittää vetoomuksessaan hänen perimättä olevista veden oikeuksistaan, joka kuului hänen isoäidilleen, jonka suvun nimi oli Tewhunet. Tämä väite ei kuitenkaan ota huomioon faarao-arvonimen käyttöä Dakhla steelassa – kirjallisena merkintänä ilmaantuu ensimääisen kerran Siamunin hallituskauden aikana, joka hallitsi noin 45-64 vuotta Psusennes I:n 19. hallitusvuoden jälkeen. Tosin tässä tulee huomioda arvonimen faarao mahdollinen käyttäminen tuon ajan – Shoshenk I:n 5. hallitusvuoden – tulkinnan mukaisesti.

Dakhla steelan merkittävin piirre on sen paleografia: arvonimen faarao käyttäminen puhuttelunimenä Psusennesin yhteydessä. Oppinut nimeltä Helen Jacquet-Gordon uskoi vuonna 1970, että Dakhla steela kuului Shoshenk III:n hallituskauteen, koska siinä käytetään puhuttelunimeä 'faarao' suoraan hallitsevan kuninkaan syntymänimen edessä- eli 'Faarao Shoshenk' – joka oli tärkeä paleografiinen kehitysaskel Egyptin historian tutkinnassa. Sekä Vanhassa, Lähi ja Uudessa valtakunnasa muinaisen Egyptin sana faarao ei koskaan ollut puhuttelunimenä (kuten 'herra' tai 'rouva') tai kiinnitettynä kuninkaan nimeen, kuten faarao Ramses tai faarao Amenhotep, vaan sana pr-`3 (faarao) käytettiin substantiivina viittaamaan kuninkaan toimintaan (eli se oli ”faarao”, joka määräsi temppelin rakentamisesta tai patsaasta tai kaivon kaivamisesta jne.). Rolf Krauss osuvasti huomauttaa, että sanan faarao käyttäminen puhuttelunimenä on dokumentoitu 21. dynastian kuninkaan Siamunin 17. vuotena Karnakin papillisessa kirjoituksessa fragmentissa 3B, kun taas toinen käyttää nimikettä "[faarao] [syntymänimi ]” esiintyen Psusennes II:n aikana, jos muinainen graffitio Seti I:n Abydosin temppelin Ptahin kappelissa viittaa nimenomaisesti Psusennes II:een, kuten ”Amonin ylipappi, Jumalan kuningas, Suuri Johtaja, faarao Psusennes”. Näin ollen käytäntö kiinnittää sana pr-`3 (faarao) kuninkaan kuninkaallisen syntymänimeen oli aloitettu jo ennen Shoshenk I:n hallituskauden puhumattakaan faarao Shoshenk III:sta. Siksi Shoshenk on mainitussa 5. vuotena Dakhla steelassa, joka on täytynyt olla Shoshenk I, kun sammassa kirjoyuksessa mainitut Psusennesit saattavat tarkoittaa pelkästään Psusennes II, mikä tarkoittaa, että vain 5 vuotta (tai 10 vuotta, jos Psusennes hallitsi Egyptiä 24 vuoden ajan) erottaa Nysu-Bastetin äidistään. Lisätodiste on se, että Dakhla steela sisältämä teksti ”5. vuotena, neljännen Peret kuukauden 25. päivänä” on auttanut edelleen päivittämään kuningas Shoshenk I:n hallituskauden alun arvioimisessa vuoteen 943 eaa. ja osoittaa että hallitsija on tässä Shoshenk I, ei Shoshenk III, joka hallitsi sata vuotta myöhemmin. Helen Jacquet-Gordon ei ollut tietoinen kahdesta edellä mainitusta esimerkistä.

Kirjan "Handbook on Ancient Egyptian Chronology" (2006) kirjoittajat Erik Hornung, Rolf Krauss ja David Warburton - hyväksyvät tämän loogisen perustelun ja ovat korjanneet Manethon alkuperäisestä luvusta 14 vuodesta Psusennes II:lle 24:n vuoteen. Tämä ei ole ennennäkemätöntä, koska egyptologit olivat jo aiemmin muuttaneet kuningas Siamunin hallituskauden pituutta vuosikymmenellä, yhdeksästä vuodesta - kuten se on kirjattu Manethon listassa - 19 vuoteen, joka perustuu 16. ja 17. Siamunin hallitusvuoteen. Edellä olevan arvion perusteella Psusennes II hallitsi Egyptiä vähintään 19 vuotta, joka perustuu sisäiseen kronologia Dakhla steelaan. Kuitenkin laskelma Tepi Shemu juhlasta, joka kirjaa Nespaneferhor pojan Hori virkaanastumisen osaksi Amun pappeutta Siamunin 17. hallitusvuotena – Psusennes II:n edeltäjää - osoittaa, että tämä päivä olisi sama kuin 970 eaa. Koska Siamun hallituskauden arvioidaan olleen 19 vuotta, hän olisi kuollut 2 vuotta myöhemmin 968/967 eaa. ja häntä seurasi faaraona Psusennes II 967 eaa. mennessä. Tästä seuraa, että Psusennes II:n 24 vuoden hallitusaika 967-943 eaa. näyttää nyt todennäköiseltä; näin ollen hänen hallituskautensa pituus on noussut 24 vuoteen.