Erisnimi

Erisnimi eli propri[1] on nimisana, jolla yksilöidään jokin kohde erotukseksi muista vastaavaan luokkaan tai lajiin kuuluvista jäsenistä.[2] Erisnimet ovat yksiviitteisiä eli niillä on vain yksi tarkoite. Joskus erisnimen ja yleisnimen välinen raja ei ole selvä. Ilmauksen tehtävästä käy kuitenkin useimmiten ilmi, onko kyseessä erisnimi vai yleisnimi. Esimerkiksi lause ”Hän on oikea einstein.” ei yksilöi henkilöä vaan luokittelee hänet Albert Einsteinin kaltaiseksi neroksi.[3] Erisnimen määritelmä voi myös riippua kielestä: esimerkiksi saksalaisille tutkijoille kielten kansallisuuksien nimitykset ovat erisnimiä.[4] Tyypillisiä erisnimiä ovat paikan- ja henkilönnimet [5] sekä tuotemerkit.[6]

Erisnimien oikeinkirjoitus

Alkukirjain

Erisnimet kirjoitetaan latinalaisia aakkosia käyttävissä puheissa lähtökohtaisesti isolla alkukirjaimilla. Tältä osin käytäntö kuitenkin vaihtelee eri kielissä eräiden sellaisten sanaryhmien osalta, joita voidaan pitää eris- ja yleisnimien rajatapauksina. Näitä ovat kielten, samoin kuin kuukausien, viikonpäivien ja vuotuisten juhlapäivien nimet, jotka kirjoitetaan muun muassa suomessa ja ruotsissa pienellä, mutta englannissa sen sijaan isolla alkukirjaimella. Samoin on laita eräiden erisnimestä johdettujen sanojen, kuten asukkaiden nimien. Useimmista muista kielistä poiketen kuitenkin saksassa kirjoitetaan kaikki substantiivit isolla alkukirjaimella. Suomen kielessä erisnimiksi luettavat sanat kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Poikkeuksia ovat muun muassa julkishallinnon sekä valtion liikelaitosten nimet, joista osa kirjoitetaan isolla ja osa pienellä alkukirjaimella[7] (esimerkkejä: valtiovarainministeriö, arvonimilautakunta, Finanssivalvonta, Kansallisarkisto, keskusrikospoliisi, Kotimaisten kielten keskus, Puolustusvoimat, suojelupoliisi, Säteilyturvakeskus, tekijänoikeusneuvosto, Tulli, ylioppilastutkintolautakunta).[8]

Puolueiden nimet kirjoitetaan isolla vain, jos kyseessä on virallinen, puoluerekisteriin merkitty nimi (Vihreä liitto, Suomen Keskusta). Niin sanotut käyttönimet kirjoitetaan pienellä (kokoomus, keskusta, vihreät).[9] Samoin tehdään, kun erilaisiin järjestöihin viitataan jäsenyyttä osoittavilla epävirallisilla nimillä (leijonat, martat, rotarit).

Suomen kielessä kielten ja kansalaisuuksien nimet kirjoitetaan pienellä. Valtiohallintoon luetaan myös ulkomaisten maiden parlamentit (duuma, knesset). Ajanjaksojen, tyylikausien ja sotien nimet kirjoitetaan pienellä (empire, barokki, talvisota), samoin erilaisten juhlapäivien ja vastaavien nimet (joulu, halloween, jom kippur, ramadan, lucianpäivä, mutta Lucian päivä). Uskontojen nimet kirjoitetaan pienellä, mutta jumalien isolla (islam, Jahve). Tuotemerkkien epäviralliset nimet voidaan kirjoittaa isolla tai pienellä (Mersu ~ mersu, Sitikka ~ sitikka).[10]

Erisnimi yhdyssanassa

Erisnimien kirjoitusvirheet ovat kirjoitetussa suomen kielessä melko yleisiä erityisesti erisnimen sisältävissä yhdyssanoissa.[11] Suomen kielessä erisnimi ja sitä määrittävä substantiivi muodostavat yhdyssanan, jota ei kirjoiteta erikseen. Tällaisen yhdyssanan osat erotetaan yhdysmerkillä, esimerkiksi "Finlandia-talo", "Nokia-matkapuhelin" ja "Markus-setä". Paitsi että tällaisia yhdyssanoja ei kirjoiteta erikseen, ei erisnimen sisältävän yhdyssanan osien väliin myöskään sijoiteta sinne kuulumattomia sanoja, kuten adjektiiveja ja genetiiviattribuutteja. Ne on kirjoitettava ennen yhdyssanaa, esimerkiksi "punainen Ford-auto" ja "miesten Tunturi-polkupyörä". [12] Mikäli erisnimi koostuu useammasta kuin yhdestä sanasta, kirjoitetaan erisnimeen viittaava yleisnimi erisnimen perään yhdysmerkin kanssa jättäen erisnimen ja yhdysmerkin väliin sanaväli, esimerkiksi "Sinuhe egyptiläinen -romaani", "Urho Kekkonen -dokumentti" tai "Toyota Corolla -henkilöauto". Toisaalta kuitenkin esimerkiksi teiden nimissä esiintyvät erisnimet kirjoitetaan sanan yleisnimiosan kanssa yhteen ilman yhdysmerkkiä, esimerkiksi "Aleksintie" tai "Kekkosenkatu", mutta erisnimiosan koostuessa useasta sanasta kaikki osat kirjoitetaan erikseen, esimerkiksi "Aleksis Kiven tie" tai "Urho Kekkosen katu".

Katso myös

Lähteet
  • Ainiala, Terhi & Saarelma, Minna & Sjöblom, Paula: Nimistötutkimuksen perusteet. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2008. ISBN 978-951-746-992-0.

Viitteet
  1. Hakusana ’propri’ Kielitoimiston sanakirja. Viitattu 11.5.2021.
  2. erisnimi Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Viitattu 29.12.2007.
  3. Ainiala, Saarelma & Sjöblom 2008, s. 13–14.
  4. Ainiala, Saarelma & Sjöblom 2008, s. 25–26.
  5. Ainiala, Saarelma & Sjöblom 2008, s. 23.
  6. Kolster Oy: Tavaramerkkien suojaus. Viitattu 1.11.2020.
  7. Kirjoittajan ABC-kortti. Erisnimet Oulun yliopiston kielikeskus. Viitattu 16.9.2011.
  8. http://www.kotus.fi/kielenhuolto/suomen_kielen_huolto/ohjeita_ja_suosituksia/lisaa_ohjeita/valtion_keskushallinnon_virastojen_ja_laitosten_nimet_ja_lyhenteet (Arkistoitu – Internet Archive)
  9. http://www.kotus.fi/kielenhuolto/suomen_kielen_huolto/suomen_kielen_lautakunta/suosituksia/puolueiden_nimet_iso_vai_pieni_alkukirjain (Arkistoitu – Internet Archive)
  10. http://www.kotus.fi/kielenhuolto/suomen_kielen_huolto/ohjeita_ja_suosituksia/lisaa_ohjeita/alkukirjain (Arkistoitu – Internet Archive)
  11. Aineistoa suomen kielestä. Kielipoliisi pamputtaa Unix tietokonetta Korpela, J.. Viitattu 16.9.2011.
  12. Yhdysmerkki Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Arkistoitu 5.8.2011. Viitattu 16.9.2011.

    Kirjallisuutta
    • Parantainen, Jari: Tuotteistajan nimiopas. Helsinki: Talentum, 2007. ISBN 978-952-14-1250-9.
    • Mikkonen, Pirjo & Salonen, Minna & Manni-Lindqvist, Tiina (toim.): Kielitoimiston nimiopas. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 148. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2008. ISBN 978-952-5446-29-6.
    • Paikkala, Sirkka (päätoim.): Suomalainen paikannimikirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 146. Helsinki: Karttakeskus: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007. ISBN 978-951-593-976-0.

    Aiheesta muualla
    • Cumming, Sam: Names The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)

     

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.