Propeeni

Propeeni eli propyleeni (C3H6) on orgaaninen yhdiste, jossa on kolme hiiliatomia, kuusi vetyatomia ja yksi kaksoissidos. Se on toiseksi yksinkertaisin alkeeni hiilivetyjen ryhmästä. Yksinkertaisin hiilivetyjen alkeeni on eteeni, jolla on kaksi hiiliatomia, joiden välissä on kaksoissidos. Propeenia voidaan sanoa myös metyylieteeniksi tai metyylietyleeniksi.

Kolmiulotteinen propeenimolekyylin malli.
Propeeni
Tunnisteet
CAS-numero 115-07-1
Ominaisuudet
Kemiallinen kaava C3H6 / C=CC
Moolimassa 42,08 g/mol g/mol
Tiheys 0,52 g/cm3, 20 °C g/cm³
Sulamispiste 88,0 K (−185,2 °C)
Kiehumispiste 225,5 K (−47,6 °C)
Liukoisuus 0,61 g/m3 (? °C)

[1]

Propeenin ominaisuudet ja käyttö

Huoneenlämmössä ja paineessa kaasumainen propeeni on väritön, hajuton (paitsi jos siihen on lisätty haju tunnistamista varten) ja helposti syttyvä. Propeeni on ilmaa raskaampaa, ja se voi kulkeutua maata pitkin ja syttyä etäällä päästölähteestään. Yhdisteen hajukynnys on 39,6–116,3 mg/m3 (69,3–203,5 ppm) ja itsesyttymislämpötila 455 °C. Propeenillä on suuri merkitys öljyntuotannossa. Propeenia muodostuu sivutuotteena eteenin valmistuksen yhteydessä.

Propeeni polymeroituu joutuessaan kosketuksiin muun muassa kloorin, fluorin, vetyhalidin ja metallikatalyyttien kanssa sekä lämpötilan tai paineen nousun seurauksena. Polymeroituminen voi tapahtua kiivaasti, jopa räjähdysmäisesti. Propeeni reagoi kiivaasti hapettimien kanssa, jolloin voi syntyä palo- ja räjähdysvaara. Yhdiste voi reagoida vaarallisen voimakkaasti myös asetyleenin, bromin, dityppioksidin ja typpitetraoksidin kanssa. Kylmän, nestemäisen propeenin reaktio veden kanssa voi johtaa propeenin voimakkaaseen kiehumiseen ja höyrystymiseen. Propeeniä käytetään eniten monomeerien valmistuksessä, useimmiten polypropeenin valmistuksessa. Propeenia käytetään myös muun muassa propyleenioksidin, asetonitriilin, kumeenin, isopropyylialkoholin, allyylikloridin, heptaanien, akryylinitriilin ja akroleiinin valmistuksessa. Propeeniä käytetään polttoaineena teollisuudessa, sillä sen lämpöarvo on korkea pienemmällä massalla kuin propaanin, joten sitä polttaessa saadaan korkealämpöinen liekki.

Katso myös

Lähteet
  1. Propeeni (propyleeni) Käyttöturvallisuustiedote. 25.2.2016. Sigma-Aldrich (Merck). Viitattu 10.3.2018.

    Kirjallisuutta
    • Raimo Alén: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä, s. 24. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3.

    Aiheesta muualla
    Yksinkertaisimmat hiilivedyt
    Alkaanit
    metaani etaani propaani butaani pentaani heksaani heptaani oktaani nonaani dekaani undekaani dodekaani
    CH4 C2H6 C3H8 C4H10 C5H12 C6H14 C7H16 C8H18 C9H20 C10H22 C11H24 C12H26
    Alkeenit
      eteeni propeeni buteeni penteeni hekseeni hepteeni okteeni noneeni dekeeni undekeeni dodekeeni
      C2H4 C3H6 C4H8 C5H10 C6H12 C7H14 C8H16 C9H18 C10H20 C11H22 C12H24
    Alkyynit
      etyyni propyyni butyyni pentyyni heksyyni heptyyni oktyyni nonyyni dekyyni undekyyni dodekyyni
      C2H2 C3H4 C4H6 C5H8 C6H10 C7H12 C8H14 C9H16 C10H18 C11H20 C12H22
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.