Prokonnesos (kaupunki)

Prokonnesoksen poliksen kaupunkikeskus sijaitsi samannimisen saaren lounaisrannikolla nykyisen Marmaran kaupungin paikalla.[1][5] Saari sijaitsi Propontiin länsiosassa koilliseen mantereella sijainneesta Priapoksesta ja luoteeseen samoin mantereen puolen Kyzikoksesta ja sen niemestä. Strabon sanoo virheellisesti kaupungin sijainneen Parionin ja Priapoksen välillä.[2][6]

Prokonnesoksen saaren lounais- ja eteläpuolella sijaitsi joukko pienempiä saaria, joista tunnetaan kolmen antiikin aikaiset nimet, Ofiussa (nyk. Ekinlik), Elafonnesos (nyk. Avşa) ja Halone (nyk. Paşalimanı).[5] Pseudo-Skylaks mainitsee Elafonnesoksessa olleen hyvän sataman. Plinius vanhempi ja Apollonios Rhodoslaisen skoliasti pitivät virheellisesti Elafonesosta vain toisena nimenä Prokonnesokselle.[2][7] Halonen saarella sijaitsi samanniminen kaupunki.[5]

Prokonnesoksen kaupunkivaltion haltuun kuului ainakin koko Prokonnesoksen saari, sillä siellä ei ollut muita poliksia. Sen lisäksi siihen kuului ainakin Elafonnesos[1] ja todennäköisesti myös muut mainitut pienemmät saaret. Näin sen alueen koko oli yli 110 neliökilometriä. Saari tunnettiin antiikin aikana marmoristaan, josta se on saanut myös nykyisen nimensä Marmara, samoin kuin koko Propontis tunnetaan Marmaranmerenä.[1][2] Marmorilouhokset sijaitsivat saaren pohjoisosissa lähellä nykyistä Saraylarin kylää. Saarella oli kuusi satamaa, joista nykyisen Saraylarin luonnonsatamalahtea käytettiin marmorin vientiin.[8]

Prokonnesos oli Joonian Miletoksen perustama siirtokunta.[2][6] Se perustettiin arkaaisella kaudella samoihin aikoihin kuin Priapos ja Abydos eli noin vuonna 670 eaa.,[1] tosin joskus perustaminen on ajoitettu jo 700-luvun eaa. puoliväliin.[8] Strabon erotti toisistaan vanhan ja uuden Prokonnesoksen,[2][6] mikä viittaisi siihen, että kaupunkia olisi jossakin vaiheessa siirretty. Vanhan Prokonnesoksen paikaksi on arveltu Halonen saarta.[1] Prokonnesoksesta oli kotoisin muun muassa puolimyyttinen runoilija Aristeas.[2][9] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Prokonnēsios (Προκοννήσιος).[1]

Prokonnesoslaisesta marmorista tehdyn roomalaisaikaisen niin kutsutun Ludovisin sarkofagin reliefikoristelua noin vuodelta 250–260. Koristelu esittää roomalaisten ja germaanien taistelua.

Prokonnesos oli vuodesta 547 eaa. Persian vallan alla. Ainakin vuonna 513 eaa. sitä hallitsi tyrannina toiminut Metrodoros.[1][10] 400-luvun eaa. alussa kaupunki liittyi Joonian kapinaan. Foinikialainen laivasto tuhosi sen Persian kuninkaan Dareioksen käskystä.[1][2][11] Klassisen kauden alkupuolella myöhemmin samalla vuosisadalla Prokonnesos kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon, ja esiintyy liiton verotusluetteloissa useita kertoja vuosina 452/451–418/417 eaa. Peloponnesolaissodassa kaupunki pysyi uskollisena Ateenalle. Alkibiades käytti sitä tukikohtanaan ennen vuoden 410 eaa. Kyzikoksen taistelua.[1][12] Prokonnesos löi omaa hopearahaa 400-luvulta eaa. ja pronssirahaa 300-luvulta eaa. lähtien.[1]

Persia hallitsi Prokonnesosta jälleen oletettavasti vuoden 387/386 eaa. Antalkidaan rauhan jälkeen. Vuonna 362 eaa. kaupunki oli jälleen liitossa Ateenan kanssa. Vuonna 362/361 eaa. Prokonnesos soti Kyzikosta vastaan.[1] Tämän jälkeen kyzikoslaiset siirsivät ainakin osan prokonnesoslaisista omaan kaupunkiinsa, samalla kun siirsivät myös jumalatar Dindymenen eli Kybelen patsaan sieltä kaupunkiinsa.[1][2][13] Prokonnesoksen kaupunki säilyi kuitenkin olemassa. Vuonna 340 eaa. se oli jälleen liitossa Ateenan kanssa, nyt Makedonian Filippos II:sta vastaan.[1]

Prokonnesoksen marmoria käytettiin alun perin erityisesti lähiseudun kaupungeissa, kuten Kyzikoksessa. Siitä oli tehty myös muun muassa Halikarnassoksessa sijainnut Mausolloksen palatsi, jossa marmorin sanotaan olleen valkoista tummilla juovilla,[2][14] sekä ainakin osa Mausoleionin veistoskoristeluista.[8]

Prokonnesoksen kaupunki oli olemassa edelleen hellenistisellä ja roomalaisella kaudella, mahdollisesti Kyzikoksen alaisena.[1] Roomalaiset valtasivat saaren 200-luvulla eaa. Keisari Tiberius teki saaren marmorilouhoksista valtion omaisuutta, ja louhiminen alkoi entistä laajemmassa mittakaavassa. Roomalaisella kaudella saaren marmoria vietiin laajalti eri puolille, ja sitä on löydetty muun muassa Libanonista ja Libyasta.[8]

Prokonnesos vaikuttaa menestyneen hyvin vielä varhaisella bysanttilaisella kaudella Konstantinopolin läheisyyden vuoksi.[8] Varhaiset kirkkohistorioitsijat sekä Khalkedonin kirkolliskokouksen päätökset mainitsevat Prokonnesoksen piispanistuimena.[1][2] Prokonnesoslaista marmoria käytettiin paljon Konstantinopolin julkisissa rakennuksissa ja kirkoissa, kuten Hagia Sofiassa. Saaren louhosten hyödyntäminen kuitenkin päättyi suureksi osaksi noin vuosina 600–625, kun rakentaminen pääkaupungissa väheni.[8]

Prokonnesoksen kaupunkia ei tunneta juurikaan arkeologisesti. Kirjallisen lähteiden perusteella kaupungissa on ollut Apollonin ja Dindymenen eli Kybelen kultit ja näin oletettavasti myös näille omistetut pyhäköt.[1] Tutkimukset ovat keskittyneet paljolti antiikin aikaisille marmorilouhoksille sekä satamaan nykyisen Saraylarin paikalla. Löydösten perusteella louhokset tuottivat paljon rakennusten marmoriosia, kuten pylväitä ja niiden jalustoja ja kapiteeleja, sekä esimerkiksi katukivi- ja lattialaattoja. Siellä tehtiin myös paljon marmorisia sarkofageja ja joskus myös veistoksia. Saraylarin ympäristöstä on löydetty akveduktin jäänteet sekä roomalaisaikaisia hautoja, mikä kertoo siitä, että myös sen paikalla oli antiikin aikana asutus.[8]