Projektiorganisaatio

Projektiorganisaatio voidaan käsitteellisesti ymmärtää kahdella eri tavalla. Sillä voidaan tarkoittaa

  • organisaatiota, joka toimii yksinomaan projektityöskentelyn periaatteiden mukaan eikä pysyviä rakenteita juuri ole (puhdas projektiorganisaatio)
  • perusorganisaatiota täydentävää järjestelmää, jolla tuetaan pysyvien rakenteiden toimintaa. [1]

Jälkimmäisessä järjestelyssä (kertakäyttöinen projektiorganisaatio) projektiryhmät vastaavat uuden menetelmän, palvelun, tuotteen tai järjestelmän kehittämistyöstä, minkä jälkeen lopputulos siirtyy perusorganisaation käyttöön ja vastuulle. Samalla projektiryhmän toiminta päättyy. Kun kyseessä on puhdas projektiorganisaatio, kaikki toiminta tapahtuu erikseen kootuissa projektiryhmissä ilman pysyviä organisaatioyksiköitä. Toiminnan edellytetään tällöin koostuvan kokonaan erillisinä toteutettavista projektitehtävistä (asiakasprojekteista), jotka eivät toistu samanlaisina. [1]

Kertakäyttöinen projektiorganisaatio

Kertakäyttöinen projektiorganisaatio puretaan kun tehtävä on suoritettu ja projekti päättyy. Projektiorganisaation koko voi vaihdella paljonkin projektin laajuudesta riippuen. Projektiorganisaation laajuus voi myös vaihdella huomattavasti sen mukaan, missä vaiheessa projekti kulloinkin on. Henkilöt (=resurssit) tulevat suorittamaan projektiin määrättyjä tehtäviä, jonka jälkeen he siirtyvät toiseen tehtävään joko organisaation toisessa projektissa tai sen ulkopuolella.

Projektiorganisaation kokoonpano voi koostua projektiryhmän ja ohjausryhmän lisäksi myös projektikohtaisista asiantuntijoista tai muista tukiryhmistä (esimerkiksi tekninen tukiryhmä). Projektiorganisaation toimivuus edellyttää osaavaa projektin ohjausta, josta yleensä vastaa projektipäällikkö. Projektin vastuut, valtuudet ja riittävät resurssit määritellään mahdollisimman tarkasti.

Puhdas projektiorganisaatio

Organisaation toiminta voi koostua kokonaan erillisistä itsenäisistä osista, joista kukin on erillinen projekti. Periaatteessa projektipäälliköillä on täysi päätösvalta kaikissa projektiin liittyvissä asioissa, mutta jotkut asiat, (esimerkiksi henkilöstöhallinta ja taloushallinto) voidaan organisaatiossa hoitaa keskitetysti.

Toimivan projektiorganisaation vahvuuksia ovatkin vahva kontrolli, selvä vastuullisuus ja selkeä kommunikointi organisaatiosta ulospäin. Riskitekijöinä voidaan pitää projektin suunnittelun puutteellisuudesta johtuvaa toiminnan läpinäkymättömyyttä sekä henkilöstön epätasaista työkuormaa.

Katso myös

Lähteet
  1. Ruuska, Kai: Pidä projekti hallinnassa - suunnittelu, menetelmät, vuorovaikutus. Talentum Media Oy, 2005. ISBN 952-14-0928-2.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.