Pristinamysiini

Pristinamysiiniä tuottaa aktinobakteereihin kuuluva laji Streptomyces pristinaespiralis. Seoksessa on useita komponentteja, joista tärkeimmät ovat pristinamysiini I_A ja pristinamysiini II_A. Näistä pristinamysiini I_A on peptidimakrolidi ja pristinamysiini II_A on monityydyttymätön makrolidi, joka on osa myös virginiamysiiniä. Pristinamysiinin antibioottiset ominaisuudet perustuvat siihen, että se sitoutuu bakteerien ribosomiin. Seoksen kaikki komponentit estävät proteiinisynteesiä. Pristinamysiini II sitoutuu ensin 30S-alayksikköön ja muuttaa ribosomin konformaatiota siten, että pristinamysiini I:n sitoutuminen tehostuu. Lääkeaine tehoaa pääasiallisesti grampositiivisiin bakteereihin, muun muassa eräisiin MRSA-kantoihin. Suurin osa gramnegatiivisista bakteereista on pristinamysiinille vastustuskykyisiä, koska se ei kulkeudu niiden soluseinän läpi, mutta esimerkiksi mykoplasmat ovat sille alttiita. Seosta käytetään keuhkokuumeen, keuhkoputkentulehduksen, poskiontelon tulehduksen ja vaikeiden ihoinfektioiden hoitoon. Pristinamysiini annostellaan tablettina. Pristinamysiinistä on kehitetty puolisynteettiset johdannaiset kinupristiini ja dalfopristiini.[1][2][3][4][5]

Suurin osa pristinamysiinin aiheuttamista haittavaikutuksista on lieviä. Niistä tavallisimpia ovat vatsakipu, ripuli ja ihottuma.[1][5]