Pridi

Pridi (Pridi Phanomyong) (1900–1983)[1] oli Thaimaan pääministeri vuoden 1946 vapaiden vaalien jälkeen.[2] Hänen täytyi kuitenkin erota kuningas Ananda Mahidolin epäselvissä oloissa tapahtuneen kuoleman jälkeen vielä samana vuonna.[3]

Pridi Banomyong
Thaimaan 7. pääministeri
Edeltäjä Khuang Abhaiwongse
Seuraaja Thawan Thamrongnawasawat
Henkilötiedot
Syntynyt11. toukokuuta 1900
Ayutthaya, Siam
Kuollut2. toukokuuta 1983 (82 vuotta)
Pariisi, Ranska
Puoliso Poonsuk Banomyong
Tiedot
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

Kiinalaista syntyperää oleva keskiluokkainen Pridi osallistui vuoden 1932 vallankaappaukseen, joka lopetti kuningas Rama VII:nnen absoluuttisen vallan ja muutti kuninkuuden perustuslailliseksi monarkiksi.[4] Vallankaappauksen jälkeen siviilien luottamusta nauttiva Pridi sai uudistaa sosiaalilainsäädäntöä; hänen mukaansa kaikki kansalaiset olivat valtion palveluksessa. Pridi myös puolsi maaomaisuuden vapaaehtoista kansallistamista, minkä johdosta hänet ajettiin kommunismisyytösten avulla maanpakoon.[5] Pridi sai palata takaisin maahan 1934, ja hänestä tuli Phahonin hallituksen sisäministeri.

Thaimaa julisti sodan Englannille ja Yhdysvalloille 1942. Japanilaisten saavuttua maahan Pridi erotettiin ja siirrettiin muodolliseen Rama VIII:nnen neuvostoon. Virassaan Pridin olisi pitänyt allekirjoittaa sodanjulistukset, mutta hänen onnistui piiloutua ja niin hänen allekirjoituksensa väärennettiin asiakirjoihin. Tämä vapautti Pridin myöhemmin sotasyyllisyydestä.[6]

Lyhyen pääministerikautensa jälkeen Pridi perusti 1947 Kaakkois-Aasian liigan tukemaan naapurimaiden kamppailua entisiä siirtomaaisäntiä vastaan[7] ja Phetsarath perustikin Laosin pakolaishallituksen Pridin suojeluksessa Bangkokissa.[8]

Helmikuussa 1949 laivaston upseerit yrittivät vallankaappauksen avulla nostaa Pridin takaisin valtaan. Hän joutui kuitenkin maanpakoon Kiinaan, missä julkaisi 1957 kirjan Yhteiskunnan väliaikaisuus, jossa hän pyrki yhdistämään buddhalaisuutta ja marxilaisuutta.[9] Myöhemmin, Thaimaan historian ensimmäisenä demokraattisena kautena Pridin maine palautui.[10]

Lähteet

  • Heikkilä-Horn, M, Miettinen, J.O: Kaakkois-Aasia. Historia ja kulttuurit. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 2000. ISBN 951-1-15771-X.

Viitteet

  1. Heikkilä-Horn, s.203
  2. Heikkilä-Horn, s.208
  3. Heikkilä-Horn, s. 209
  4. Heikkilä-Horn, s.204
  5. Heikkilä-Horn, s.205
  6. Heikkilä-Horn, s.207
  7. Heikkilä-Horn, s.276
  8. Heikkilä-Horn, s.251
  9. Heikkilä-Horn, 214
  10. Heikkilä-Horn, s.215

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.