Pribina

Pribina oli slaavilainen ruhtinas, joka 800-luvulla hallitsi Nitran kaupungin ympäristöön sijoittunutta ruhtinaskuntaa nykyisen Slovakian länsiosassa. Häntä pidetään ensimmäisenä slaavien johtajana, joka esitteli kristinuskon kansalleen vuonna 828.[1] Hän rakennutti Nitraan kivikirkon ja kutsui Salzburgin arkkipiispan siunaamaan sen.[2]

Nitra ja Määri Pribinan aikoina.

Pribinan patsas Nitrassa.

Samaan aikaan Karpaattien toisella puolella ruhtinas Mojmir I hallitsi Määriä. Vuonna 833 Mojmir valloitti Nitran, ja yhdistyneestä ruhtinaskunnasta alkoi kehittyä Suur-Määri.[1]

Pribina pakeni Frankkien kuninkaan Ludvig Saksalaisen turviin, ja pääsi myöhemmin hallitsemaan Pannoniaa (nykyisessä Unkarissa). Hän rakennutti sinnekin kirkkoja.[1]

Pribinan surmasivat noin vuonna 861 samat moravialaiset joita hän oli paennut kymmeniä vuosia aikaisemmin. Ludvig Saksalaisen poika Karloman oli liittoutunut Moravian Rosislavin kanssa ja he hyökkäsivät Ludvigille uskollisten kreivien kimppuun.[3]

Pribina ja Mojmir esiintyvät romantiikan ajalta alkaen monien eeppisten runojen, proosan ja näytelmien sankareina.[2]