Presidentti Tarja Halosen muotokuva

Wardin kuvaama Halonen istuu Kultarannan puutarhassa punertavan auringon paistaessa hänen kasvoilleen.[10] Hänen edessään kahvipöydällä on kaksi termoskannua ja leivos.[6] Maalauksen ylälaidassa näkyy työtään tekevä puutarhuri, jonka takana on hahmotelma Kultarannan puutarhassa olevasta Felix Nylundin veistoksesta Herääminen vesialtaineen.[10] Toisessa ylälaidassa on portaiden päässä lepäävä sydän.[11] Lisäksi maalauksen yläosassa on havaittavissa presidentti Halosen kissat Miska ja Rontti läpikuultavina hahmoina.[12]

Muotokuva on paperille tehty pastellimaalaus, joka on päällystetty kiiltämättömällä erikoislasilla.[13][10] Värikäs muotokuva päätti Wardin synkän kauden, joka oli jatkunut hänen puolisonsa sairastumisesta ja kuolemasta saakka.[14] Sen päävärinä on Wardin tuotannolle tyypillinen keltainen,[15] jonka hän sävytti esittelysalin keltaisiin seiniin.[8] Wardin muotokuville tyypilliseen tapaan myös Halosen näköisyys on vain viitteellistä.[10] Wardin mukaan presidentti pitää tunnistaa maalauksesta, mutta näköisyys on myös tunnetta ja aavistusta.[13] Vuonna 2018 Demokraatti-lehdelle antamassaan 90-vuotishaastattelussa Wardi kertoi valokuvamaisuuden sijasta halunneensa tehdä vain ihmisen.[16]

Rafael Wardi palkattiin muotokuvan toteuttajaksi keväällä 2002, ja maalaus oli valmis seuraavana syksynä.[4][14] Presidentti Halonen valitsi hänet tehtävään itse, koska tunsi taiteilijan tyylin entuudestaan ja tiesi, millainen teos oli odotettavissa.[13] Halonen on kertonut tuntemiensa taiteilijoiden sanoneen, että mikäli hän saisi Wardin suostumaan tehtävään, voisi sillä olla uudistava vaikutus koko suomalaiseen muotokuvamaalaukseen.[17] Wardi kertoi pohtineensa, ottaako työtä lainkaan vastaan, mutta päätti lopulta suostua ja maalata Halosen näköisen ”komean naismatriarkan”.[13]

Wardi aloitti teoksen suunnittelun Helsingin Kaapelitehtaalla sijaitsevassa ateljeessaan ja teki varsinainen maalaustyön juhannuksesta 2002 lähtien tasavallan presidentin kesäasunnolla Naantalin Kultarannassa.[11] Ajatus teoksen maalaamisesta kesäasunnolla oli Halosen idea. Wardi vietti paikassa lähes koko kesän tarkkaillen ensimmäiset viikot Halosta ja Kultarannan värimaailmaa, minkä jälkeen hän toteutti saamaansa näkemystä loppukesän ajan.[13] Wardi oli keväällä käynyt katsomassa maalauksen sijoituspaikkaa valtioneuvoston linnassa ja löytänyt sitä vastaavan puolipyöreän tilan Kultarannan terassilta.[12] Valtioneuvoston sovitettua taulua paikalleen hän viimeisteli muotokuvaa syyskuussa presidentin virka-asunnolla Mäntyniemessä ja vielä myöhemmin syksyllä ateljeessaan.[11] Saatuaan maalauksen valmiiksi Wardi toimitti sen Ateneumiin kehystettäväksi.[14] Teoksen hinta oli 30 000 euroa.[18]

Kesän aikana Wardi teki myös muita pastellitöitä Kultarannan puutarhasta, rakennuksista ja ihmisistä. Lisäksi Wardi oli Halosen vieraana Kultarannassa myös kahtena seuraavana kesänä jatkamassa työskentelyään.[11]

Presidentti Halonen oli itse tyytyväinen teokseen, mutta arvioi jo paljastamistilaisuudessa, että se tulee aiheuttamaan paljon keskustelua.[17] Halonen piti teosta muotokuvan ja tavallisen maalauksen välimuotona. Hän uskoi sen myös kertovan yhteiskunnan muutoksesta.[19] Seuran haastattelussa Halonen kehotti katsomaan teosta kauempaa, jolloin sen huomaa olevan riittävän näköinen ja myös hänen oloisensa.[17] Halosen mukaan se kuvasi ulkomuodon sijaan enemmän hänen persoonallisuuttaan.[20]

Paljastustilaisuudessa olleiden ministerien kerrottiin hämmästelleen teosta. Maalausta kommentoinut pääministeri Paavo Lipponen oli päässyt tutustumaan maalaukseen jo etukäteen. Hän totesi sen tuovan Halosen persoonan ja voiman esiin mytologisella tavalla. Halosen puolison Pentti Arajärven mukaan teos on mallinsa näköinen ja heijastaa hänen persoonaansa. Myös hän piti sitä poikkeavana, mutta aikaansa kuvastavana.[13][19]

Helsingin Sanomiin kirjoittanut kuvataidekriitikko Marja-Terttu Kivirinta kertoi ensivaikutelmansa olleen hämmentynyt, mutta luonnehti teosta ”taiteelliseksi riemuvoitoksi”. Hänen mukaansa kyse on virallisen muotokuvan sijasta taiteilijan vapaasti toteuttamasta taideteoksesta.[10] Myös kuvataiteilija Jan-Erik Anderssonin mukaan Wardin maalaus on pelkän muotokuvan sijasta ennen kaikkea taideteos.[21] Sen sijaan Aamulehden mukaan teos muistutti lähinnä ”uusia perunoita”.[22] Muotokuvaa kulttuurilehti Kaltiolle arvioineiden taidehistorioitsijoiden Elina Heikan ja Riitta Ojanperän tulkinnan mukaan Halosen ”lomakuva” saattoi olla taiteilijan ja presidentin tökkäisy sijoituspaikkaan liittyvän vallan symboliikan ”pönötykselle”, jonka Halonen muutoinkin haastoi kansanomaisella julkisuuskuvallaan.[12]

Teoksen ollessa esillä Ateneumissa tuli vieraskirjaan runsaasti yleisön mielipiteitä.[18] Kuvan yleisen ilmeen ohella kommenteissa pohdittiin erityisesti pöydällä näkyvien termoskannujen sisältöä.[22] Maalauksesta nousseen kohun johdosta Seura järjesti lukijoilleen muotokuvakilpailun, ja ITE-taiteilija Timo Ilmari teki oman versionsa, jota hän yritti saada näytteille Ateneumiin Wardin maalauksen viereen. Lopulta hänen muotokuvansa päätyi esille Helsingin keskustassa sijaitsevan hampurilaisravintolan ikkunaan.[23]

Tammikuussa 2003 maalaus oli esillä Ateneumissa, jossa sitä kävi kolmen viikon aikana katsomassa yli 38 000 ihmistä.[24] Syksyllä 2008 ja keväällä 2009 muotokuva oli esillä Wardin 80-vuotisjuhlanäyttelyssä Didrichsenin taidemuseossa,[25] ja vuonna 2014 taulu oli uudelleen nähtävillä Ateneumissa osana Wardin omaa näyttelyä.[26] Syksyllä 2017 teos oli esillä Sinebrychoffin taidemuseon muotokuvanäyttelyssä.[20]

Kiasman ystävät -yhdistys palkitsi Halosen vuoden 2002 nykytaiteen ystävänä. Palkinnon myöntämiseen vaikutti erityisesti, että hän oli valinnut muotokuvansa toteuttajaksi Rafael Wardin.[21]

Huhtikuussa 2003 presidentinlinnassa paljastettiin Halosen puolison Pentti Arajärven muotokuva, jonka on maalannut Artti Pohjanheimo. Perinteisempi maalaus ei herättänyt vastaavaa keskustelua, vaikka siinä Arajärvellä oli muumihahmoin koristeltu solmio. Presidentinlinnassa on myös kaikkien muiden tasavallan presidenttien puolisoiden muotokuvat.[27] Halosen virallisen muotokuvaveistoksen teki kuvanveistäjä Taisto Rauta. Pronssinen patsas paljastettiin maaliskuussa 2004.[28]