Prednisoloni

Prednisoloni (dehydrohydrokortisoni) on steroidityyppinen hormonilääke, jota käytetään monien allergisten tilojen sekä myös nivelreuman, sarkoidoosin ja edelleen eräiden syöpä- ja munuaistautien hoitoon. Prednisoloni on synteettinen glukokortikoidi ja hydrokortisonin johdannainen. Aine on ollut jo kymmeniä vuosia käytössä. Se on halogenoimaton synteettinen steroidi kuten kemiallisesti läheiset sukulaislääkkeensä prednisoni ja metyyliprednisoloni. Kemiallisesti aineen nimi IUPAC:n mukaan on (11β)-11,17,21-trihydroksipregna-1,4-dieeni-3,20-dioni. Prednisolonilla on sekä glukokortikoidi- että mineralokortikoidivaikutus. Se poistuu elimistöstä virtsan kautta. Prednisolonitabletteja valmistuttaa Leiras.

Prednisoloni
Prednisoloni
Systemaattinen (IUPAC) nimi
(8S,9S,10R,13S,14S,17R)-17-hydroksi-17-(2-hydroksiasetyyli)-10,13-dimetyyli-6,7,8,9,12,14,15,16-oktahydrosyklopenta[a]fenantreen1-3,11-dioni
Tunnisteet
CAS-numero 50-24-8
ATC-koodi A07EA03
PubChem 5865
DrugBank DB00860
Kemialliset tiedot
Kaava C21H26O5 
Moolimassa 360,444 g/mol
SMILES Etsi tietokannasta: eMolecules, PubChem
Fysikaaliset tiedot
Sulamispiste 235 °C
Liukoisuus veteen 0,223 g/l
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus 70 %
Proteiinisitoutuminen > 90 %
Metabolia Hepaattinen
Puoliintumisaika 2–3 tuntia
Ekskreetio Renaalinen
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

?

Reseptiluokitus


Antotapa Oraalinen, injektio, nasaalinen

Yleensä prednisolonia annostellaan laskevin annoksin allergisissa tiloissa, varsinkin ampiaisenpiston tai kyynpureman yhteydessä. Se ei ole suun kautta annettuna nopeampi vaikutukseltaan kuin niin sanotuissa kyypakkauksissa oleva hydrokortisoni, mutta sen vaikutus on voimakkaampi – toisaalta heikompi kuin eräillä aivopaineeseen ym. kriittisiin aiheisiin tarkoitetuilla fluoratuilla kortikosteroideilla kuten triamsinolonilla. Muissa indikaatioissa se on pysyvä lääkitys, jolloin annostus pyritään pitämään niin alhaisena kuin mahdollista, jottei oman lisämunuaisen kuorikerros lamaantuisi.[1][2]

Prednisolonin kemiallinen kaava on C21H28O5, moolimassa 360,444 g/mol ja CAS-numero 50-24-8.

Katso myös

Lähteet

  1. Duodecim-terveyskirjasto, viitattu 10.8.2012 (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. Jouko Tuomisto – Matti K. Paasonen: ”Aimo Pekkarinen: Lisämunuaisen kuorikerroshormonit”, Farmakologia ja toksikologia, s. 597–598. Kandidaattikustannus Oy, 1982, 3. painos. ISBN 951-99395-7-1.

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.