Lung’íye

Ethnologuen mukaan kielellä oli vuonna 1999 yhteensä 200 puhujaa, jotka ovat vanhuksia.[2] Kieltä ei kirjoitetun muodon puuttuessa käytetä opetuksessa tai hallinnossa. Kielellä ei myöskään ole virallista asemaa. Príncipen plantaaseille tuotiin orjuuden lakkauttamisen jälkeen paljon sopimustyöläisiä erityisesti Kap Verdeltä, joiden puhuma kreoli on nykyisin korvaamassa lung’íyea. Lung’íye saattaa hävitä muutaman sukupolven kuluessa.[1] Suurin osa príncipeläisistä puhuu portugalia ja osa sãotomén kreolia.[2]

Lung’íyella on yhteiset juuret läheisellä São Tomén saarella puhuttavien portugaliin pohjautuvien kreolien, angolarin ja sãotomén kreolin (myös forro, santome), sekä hieman kauempana lounaassa sijaitsevalla Annobónin saarella puhuttavan Fa D’ambu -kreolin kanssa. Kaikki neljä kreolikieltä ovat nykyisin rakenteeltaan hyvin samankaltaisia ja hyvin kaukana portugalista.[1] Lung’íyella on esimerkiksi sãotomén kreolin kanssa 77-prosenttisesti yhteinen sanasto, 67-prosenttisesti yhteinen angolarin kanssa ja 62-prosenttisesti yhteinen Fa D’ambun kanssa.[2] Afrikkalaiskielten fonologiset säännöt ovat muokanneet lung’íyea voimakkaasti ja kielessä on huomattava määrä sanoja, joiden alkuperä on Afrikan mantereella puhuttavissa kielissä. Esimerkiksi lung’íyen sanastossa on säilynyt piirteitä, jotka ovat ominaisia Nigeriassa sijaitsevan Nigerjoen suiston alueelle.[1]

• Kieli Ethnologuen sivuilla (englanniksi)