Prääsä

Prääsä (ven. Пряжа, Prjaža, karjalaksi Priäžä, aikaisemmin myös Teru) on kaupunkikunta ja sen keskuksena toimiva kaupunkityyppinen taajama Karjalan tasavallassa Venäjällä Kuolan valtatien (M18) varrella. Taajaman kautta kulkee Petroskoi–Värtsilä-tie. Tie osa kansainvälistä Sinisen tien matkailureittiä Norjasta Ruotsin ja Suomen kautta Venäjän Karjalaan.

Prääsä
Пряжа, Priäžä

Prääsä

Koordinaatit: 61°41′40″N, 33°37′20″E
Valtio Venäjän federaatio
Tasavalta Karjalan tasavalta
Piiri Prääsän kansallinen piiri
kaupunkityyppiseksi taajamaksi 1962
Hallinto
 – Asutustyyppi kaupunkityyppinen taajama
Väkiluku (2002) 4 269
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK)
Postinumero 186120
Suuntanumero(t) +7 81456
Prääsän piirin hallinnollinen keskus











Prääsän piirin keskuskirjasto

Kaupunkityyppinen taajama

Prääsän kaupunkityyppinen taajama on Prääsän kansallisen piirin hallintokeskus ja se sijaitsee noin 55 kilometriä Petroskoista länteen Aunukseen vievän tien varressa Prääsänjärven länsirannalla. Taajamassa oli 4 248 asukasta (2005). Prääsässä on posti, kauppoja, museo, pieni Priozernaja-hotelli, kulttuuritalo, kahvila ja vuonna 2001 valmistunut puukirkko sekä useita vanhoja karjalaistaloja.[1]

Prääsän kaupunkikunta Prääsän piirin kartalla.

Kaupunkikunta

Prääsän kunnassa oli 9 100 asukasta vuonna 1996.[2] Kunta rajoittuu pohjoisessa Matrossaan, idässä Äänisenrannan piiriin, etelässä Pyhäjärveen, lännessä Nuosjärven ja Savinovoon sekä luoteessa Essoilaan.

Kunnan asutuskeskukset[3]

  • Prääsä (kaupunkimainen taajama)
  • Manke (taajama) (ven. Manga) (46 asukasta vuonna 1996)[2]
  • Manke (kylä).
  • Kintahankylä (ven. Kindasovo) (37 asukasta vuonna 1996)[2]

Manken kylässä on ortodoksinen tsasouna 1800-luvulta.[2]

Ystävyyskunnat

Tapahtumat

Kintahankylän huumorijuhla

Kintahankylässä (Kindasovo) on pidetty vuodesta 1985 alkaen ensimmäisenä tai toisena sunnuntaina Kintahankylän huumorin kesäjuhlat, joka perustuu hölmöläiskansanperinteelle. Kintahankylä on Karjalan tasavallan kansanperinteen Hölmölä.[2] Juhliin liittyy kansantansseja, kansanmusiikkia, perinneleikkejä, pilailua, hölmöläisnäytelmiä ja siellä lauletaan tsastushkoita eli riimitettyjä, yleensä kaksimielisyyksillä tai sanaleikillä höystettyjä kansanlauluja. Juhlien alkuunpanija oli koreografi ja kansanperinteen tuntija Viola Malmi.[1] [2] [4]

Juhlasta on 2000-luvulla tullut koko Prääsän seudun tärkeä kulttuuritapahtuma. Järjestäjinä ovat nyt Prääsän piirin Melnitsa-säätiö ja piirin kulttuuriviranomaiset sekä Karjalan tasavallan kulttuuriministeriö. Vuonna 2015 muusikkoja ja tanssijoita oli Suomesta, Latviasta ja Virosta.

Kintahankylässä asutaan ympärivuotisesti vain muutamassa talossa. Kesällä väkimäärä moninkertasituu. Juhlaan osallistui vuonna 2015 2 000–3 000 henkeä.[5]

Historia

Prääsä mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran 1650-luvulla. Venäjän keisarikunnassa ja 1920-luvulle asti se oli osa Pyhäjärven kuntaa. Alue oli jatkosodassa Suomen miehittämä 1941–1944.

Lähteet
  1. Lehtipuu, Markus: Karjala, suomalainen matkaopas, s. 265. Toinen, korjattu painos maaliskuu 2001. Keuruu: Suomalainen matkaopas Finnish Guidebooks Oy, 2001. ISBN 952-9715-13-7.
  2. Yrityspalvelu Karelski: Karjalan tasavalta vuonna 1997. Jyväskylä: Yrityspalvelu Karelski, 1997. ISBN 952-90-8324-6.
  3. Kuntamuodostelma - Prääsän kuntapiiri Virallinen Karjala
  4. Anna Tarzalainen: Nauru on paras lääke. Karjalan Sanomat, 18.6.2014, s. 3.
  5. Matti Siippainen: Ei hölmömpi juhla. Karjalainen, 19.6.2015, s. 17.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.