Potilastietojärjestelmä

Yleisesti käytettyjä potilastietojärjestelmiä ovat Suomessa esimerkiksi: [5]

• Apotti-järjestelmä, joka kattaa noin 25 prosenttia koko Suomen potilastiedoista.[6] Apotti perustuu amerikkalaiseen Epic Systemsin potilastietojärjestelmään[7].
• Eskon ensimmäinen versio julkaistiin vuonna 1996[8]. Esko kehitettiin Oulun yliopistollisen sairaalan IT-osastolla, joka yhtiöitettiin[1] vuonna 2020 [9], koska sairaanhoitopiiri ei lain mukaan saa myydä tietojärjestelmätuotteita[10]. Eskoa kehittää nykyään Esko Systems, mm. kuntien ja sairaanhoitopiirien omistama yhtiö[9], jolla on n. 30 ohjelmistokehittäjää[11]. Yhtiön palveluja voi käyttää ilman kilpailutusta liittymällä yhtiön omistajaksi[12]. Esko on erikoissairaanhoidon järjestelmä, johon on vasta suunnitteilla perusterveydenhuollon osuutta[7]. Esko Systems laajentaa järjestelmäänsä yhdistämällä siihen suomalaisen Mediconsultin kehittämät Saga Suunterveydenhuolto ja Saga Sosiaalihuolto -ohjelmistot[13]. Perusterveydenhuollon käyttöön soveltuvaa versiota odotetaan saapuvaksi vuonna 2023[1]. Esko on käytössä erikoissairaanhoidossa esim. PPSHP:ssä, Vaasassa, Kemissä ja Rovaniemellä[2]. Vuonna 2020 järjestelmällä oli noin 10 000 käyttäjää[8].
• Mediconsult Saga -tietojärjestelmäkokonaisuus on Suomessa kehitetty ja käytössä oleva sote-ratkaisu, joka koostuu toimialakohtaisista Saga Terveydenhuolto, Saga Sosiaalihuolto, Saga Kotihoito ja Saga Kuntoutus -tietojärjestelmistä. Lisäksi samaan kokonaisuuteen kuuluvat OmaSaga-etäpalveluratkaisu, Mediatri-potilastietojärjestelmä sekä Siro ja Mediresepti.[14][15]

• OMNI360 on IT-palveluyhtiö CGI:n Suomessa kehittämä potilastietojärjestelmä[16]

Muita ovat esimerkiksi Abilita, ATJ, DomaCare, DynamicHealth, Effica/LifeCare, Epic, GFS, Hilkka, Mediatri, Nappula, Pegasos/Omni, Pro Consona, Saga, Uranus/Omni ja WinHIT[5][17].

Vuoteen 2031 mennessä potilastietojärjestelmien uusimiseen käytetään Suomessa ainakin 3,3 miljardia euroa[6]. Potilastietojärjestelmät ja niiden hankintaprosessit herättävät kritiikkiä[19]. Hankintojen sanotaan säästävän kymmeniä miljoonia euroja[16][20], mutta todellisuudessa lopputulos saattaa olla päinvastainen[20].

Potilastietojärjestelmiä käsittelevässä tutkimuksessa lääkärit antoivat kaikkien potilastietojärjestelmien keskiarvoksi kouluarvosanan 6,7. Toimivimpana järjestelmänä lääkärit pitävät Eskoa, joka sai kouluarvosanakseen 8,7. Huonoimpana lääkärit pitivät Apottia, joka sai arvosanakseen 5,2.[21]

Samaan tapaan sairaanhoitajat pitivät parhaana Eskoa, joka sai kouluarvosanan 8,2 ja huonoimpana Apottia, arvosana 5,6.[17]

• Kuntaliiton potilastietojärjestelmien tilannekuva 2020 kuvaa mm. käytössä olevat järjestelmät alueittain