Postilla

Postilla on tarkoittanut alun perin Raamatun evankeliumiperikooppeja, mutta myös epistolatekstejä seuraavaa selittävää saarnanomaista tekstiä. Postilla sisältää koko kirkkovuoden saarnat. Sana on lyhentynyt latinankielistä ilmauksesta Post illa verba textus "näiden tekstisanojen jälkeen". Saarnakokoelman merkityksessä postilla-sanaa on käytetty 1200-luvulta alkaen. Monet papit ja muut uskonnolliset persoonat ovat laatineet postilloita, joita toiset papit ovat käyttäneet apuna saarnojensa valmistelussa. Maallikkoiden käytössä postilla on hartauskirja. Postillat ovat kuuluneet erityisesti luterilaiseen perinteeseen.

Postilla

Tohtori Martti Lutheruksen kirkko-postillan ewankeliumi-osa
Kirjailija A.W.Ingman
Kieli suomi
Genre postilla
Kustantaja Kirja käsittää kaksi eri osiota samojen kansien välissä. Talwipuoli: G.W.Edlundin kustannuksella, Helsinki ja S.W.Wilenin ja kumppanien kirjapaino, Turku. Suwipuoli: G.W.Edlundin kustannuksella, Helsinki ja Suomalaisen kirjallisuuden Seuran kirjapainosta, Helsinki.
Julkaistu 1875
Sivumäärä 1247
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Vanhimman suomenkielisen postillan on tehnyt Eerik Sorolainen. Suomessa paljon käytettyjen postillojen tekijöitä ovat muun muassa Martti Luther, Johan Arndt, Christian Scriver, Peter Olivarius Bugge, Anders Nohrborg, Antti Björkqvist, Juhana Wegelius nuorempi, Johan Fredrik Bergh, Lars Levi Laestadius, Aatu Laitinen ja Wilhelmi Malmivaara.

A. W. Ingman joka käänsi suomeksi Martti Lutherin postillan oli omien sanojensa mukaan itse varsin kokematon suomen kielen kirjoittamisessa ja käytti sen kääntämisessä 20 vuotta kolmen toverinsa kanssa. Ingman myös turvautui Awellanin apuun, joka oli sen ajan etevimpiä tutkijoita suomen kielen lauseopissa. Ongelmana koettiin myös ruotsin kielen lainasanat. Lutherin postilla pitää sisällään 110 evankeliumia.[1].

Postillan kysyntä oli aikoinaan valtaisaa ja esimerkiksi vuonna 1875 Lutherin postillaa myytiin 2806 kappaletta.[2]

Ote A.W.Ingmanin esipuheesta teoksessa postilla; "Ohjatkoon Jumala raamatullisen sanan kuuliaisuuteen syvästi nöyrtynyt ja alentunut Lutherus meidän kansaamme yhtä suuresti ja vilpittömästi raamattua rakastamaan kuin hän tämä ylevä opettajamme itse sitä on rakastanut. Eläköön Suomen kansamme aina Jumalan ilmoituksen puhtaudesta, taivaallisesta ilmasta ja oppikoon juuri Lutherukselta kammomaan teeskenneltyä kaava hengellisyyttä ja oman ihmisluonnon jumalallisuutta. Helsingissä, toukokuun 8. päivänä 1875. A.W. Ingman."

Lähteet
  1. Tohtori Martti Lutheruksen kirkko postillan evankeliumi osa, A.W.Ingman, G.W.Edlundin kustannuksella, Helsinki, S.W.Wilenin ja kumppanien kirjapaino, Turku, sekä Suomalaisen kirjallisuuden Seuran kirjapaino, Helsinki, 1875.
  2. http://sley.fi/gladiolus-old/html/fi/1229269840255439401.html%5Bvanhentunut+linkki%5D
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.