Poseidonin temppeli (Kalaureia)
Poseidonin temppeli oli antiikin aikainen Poseidon Kalaurokselle omistettu kreikkalainen temppeli Kalaureian kaupungissa samannimisellä saarella, nykyisellä Póroksen saarella.[1][2][3]
| Poseidonin temppeli | |
|---|---|
 Poseidonin temppelin paikka. |
|
| Sijainti | Kalaureian arkeologinen alue, Póros, Saaret, Attika, Kreikka |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | kreikkalainen temppeli |
| Perustettu | n. 520 eaa. |
| Tyylisuunta | doorilainen |
 |
|
Historia
Kalaureian Poseidonin pyhäkköalue on ollut olemassa viimeistään geometrisella kaudella 700-luvun eaa. alkupuolella. Sen on ehdotettu olleen kulttipaikkana kuitenkin jo mykeneläisellä kaudella.[3] Kreikkalaisessa mytologiassa pyhäkön perusti Zeuksen poika Kalauros.[3][4] Poseidonin temppeli rakennettiin paikalle arkaaisen kauden lopussa noin vuonna 520 eaa.[1][2]
Klassisella kaudella 400- ja 300-luvuilla eaa. pyhäkköalueelle rakennettiin stoaia eli pylväshalleja sekä muita rakennuksia.[2][3] Ensimmäisen peloponnesolaissodan aikaan Attikaan perustettiin Poseidon Kalaureateen kultti. Tällöin Kalaureian temppelin kulttiesineitä saatettiin siirtää sinne.[1]
Pyhäkköaluetta pidettiin turvapaikkana turvananojille. Puhuja Demosthenes haki sieltä turvaa Antipatroksen lähettiläiden ajaessa häntä takaa vuonna 332 eaa., ja teki siellä itsemurhan myrkyllä. Hänen hautansa oli nähtävillä pyhäkköalueella vielä Pausaniaan aikana. Kalaureian asukkaat pystyttivät hänen kunniakseen myös patsaan, ja kunnioittivat häntä uhrein.[2][5][6]
Richard Chandler löysi temppelin rauniot vuonna 1765. Tämänkin jälkeen temppelin kiviä on viety pois ja käytetty uudelleen muihin rakennuksiin.[5] Temppelin arkeologiset kaivaukset alkoivat vuonna 1894. Alueella on suoritettu uudempia kaivauksia myös ainakin vuonna 2008.[3]
Rakennukset
Poseidonin pyhäkköalue sijaitsi Kalaureian saaren korkeimmalla kohdalla noin 190 metrin korkeudella merenpinnasta laskettuna. Se oli rakennettu heti kaupungin agoran koillispuolelle osaksi kaupunkialuetta, vaikka se ei varhaisemman alkuperänsä ja pinnanmuotojen vuoksi noudattanut asemakaavan linjausta kuin joiltakin osin.[3]
Propylon
Pyhäkköalueen sisäänkäynti oli lounaisosasta propylon-portin kautta.[3] Se on merkitty tutkimuksessa pyhäkköalueen kaavakuviin kirjaimella E.[7] Propylon rakennettiin noin vuonna 330 eaa. Sen varsinainen sisäänkäyntiportti koostui kahdesta huoneesta, joiden välissä oli oviseinä. Niiden luoteispuolella oli lisää huoneita, joita on ehdotettu Poseidonin papittarien asunnoksi.[3] Propylonin lounaispuolella oli pieni puolikaarenmuotoinen eksedra.[7]
Temppeli
Varsinainen temppelirakennus oli peripteraalitemppeli ja edusti doorilaista tyyliä. Sen perustusten koko oli noin 14,4 × 27,5 metriä, ja siinä oli lyhyillä sivuilla kuusi ja pitkillä sivuilla 12 pylvästä. Pylväiden korkeudeksi on arvioitu noin viisi metriä. Temppelissä oli pronaos, jonka anta-seinien välissä oli kaksi pylvästä (distylos in antis), sekä cella. Takaosassa ei ollut opisthodomosta. Temppelistä ei ole säilynyt nykyaikaan paljoakaan jo mainitun kivien ryöstön vuoksi.[3][7]
Temppeli oli ympäröity peribolos-muurilla, joka sulki sisäänsä noin 53 × 26,1 metrin kokoisen alueen. Sen pääsisäänkäynti oli itäsivulla, samoin kuin temppelin itsensä pääsisäänkäynti, kun taas eteläsivulla oli pienempi sisäänkäynti. Temppeli sijaitsi periboloksen ympäröimän alueen länsiosassa.[3][7]
Stoat
Temppelin ja propylonin välissä oli neljä stoaa, joista niin kutsuttu Stoa A rakennettiin noin vuonna 420 eaa., Stoa B noin 370 eaa., Stoa D noin 350 eaa. ja Stoa C noin 320 eaa.[3][7] Stoat A ja B sijaitsivat vierekkäin pohjoisempana ja stoat C ja D vierekkäin näiden eteläpuolella. Näiden väliin jäi aukio.[7]
Stoa A:n koko oli noin 30,2 × 9,3 metriä, ja sen julkisivussa oli yhdeksän pylvästä ja sisäpuolella 4 pylvästä. Sen ja Stoa B:n välissä oli noin 3,4 metriä. Stoa B:n koko oli noin 30,5 × 9,5 metriä, ja sen julkisivussa oli 11 pylvästä ja sisäpuolella viisi pylvästä. Stoa C:n koko oli noin 32,8 × 9,4 metriä, ja myös sen julkisivussa oli 11 pylvästä ja sisäpuolella viisi pylvästä. Stoa D:n koko oli noin 29,7 × 7,4 metriä. Siihen liittyi kolmionmuotoinen laajennusosa, joka ympäröi ilmeisesti alttaria.[3][7] Ainakin stoissa A ja C julkisivun pylväät edustivat doorilaista ja sisäpuolella kattoa tukeneet pylväät joonialaista tyyliä.[7]
Muut rakennukset
Demostheneen muistomerkki oli mahdollisesti pyöreä rakennelma, joka sijaitsi temppelin länsipuolella.[1] Pyhäkköalueen lähellä mutta sen ulkopuolella lounaispuolella oli viides, kaupungin buleuterionina toiminut stoa sekä herooniksi kutsuttu neliömäinen rakennus.[3][7]
Lähteet
- Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”360 Kalaureia”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”KALAURIA (Poros）”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio.
- Mälkiä, Reijo: Antiikin Kreikan temppelirakennus, esimerkkinä Poseidonin temppeli Poroksella 2012. Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos. Viitattu 11.1.2021.
- Hagg, Robin & Marinatos, Nanno: Greek Sanctuaries: New Approaches, s. 52. Routledge, 2002. ISBN 9781134801688. Teoksen verkkoversio.
- Smith, William: ”Calaureia”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
- Strabon: Geografika 8.374; Pausanias: Kreikan kuvaus 2.33; Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Demosthenes 29; Lukianos: Demostheneen ylistys (Demosthenis Encomium) 28.
- Site Plans and Explanations for the Sanctuary of Poseidon at Poros/Kalauria Classical Backpacking in Greece. Viitattu 11.1.2021.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Poseidonin temppeli Wikimedia Commonsissa