Porvoonjoen vesistö

Porvoonjoen vesistö (vesistöaluetunnus 18) on Suomen päävesistöalue, jonka laskujoki Porvoonjoki laskee Suomenlahteen Porvoon Kaupunginselkään.[1] Vesistöalueen valuma-alueen pinta-ala on 1 237,09 neliökilometriä ja sen järvisyys on 1,34 %.[2][5]

Porvoonjoen vesistö
(Suomen päävesistö: 18)
Valtiot Suomi
Maakunnat Uusimaa, Päijät-Häme
Vesistöalueen tai valuma−alueen tietoja
Merialue Itämeren valuma-alue
Päävesistöalue Porvoonjoen vesistö (18)
Vesistöjako Porvoonjoen alao. alue (18.01),
Porvoonjoen kesk. alue (18.02),
Mallusjärven alue (18.03),
Porvoonjoen yläo. alue (18.04),
Luhdanjoen valuma−alue (18.05),
Piurunjoen valuma-alue (18.06),
Savijoen valuma-alue (18.07),
Palojoen valuma-alue (18.08)
Laskujoki Porvoonjoki
Laskupaikka Porvoo, Kaupunginselkä, Suomenlahti [1]
Koordinaatit 60°22′34″N, 25°40′34″E
Mittaustietoja
Valuma-alue 1 237,09 km² [2]
Järvisyys 1,34 % [2]
Alueen pituus 70 km [3]
Alueen leveys 35 km [3]
Pääuoma 143 km
Keskiylivirtaama 109 m³/s [4]
Keskivirtaama 10,6 m³/s [4]
Keskialivirtaama 0,93 m³/s [4]
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]

Yleistä

Vesistöalueen sijainti

Porvoonjoen vesistöalue saa alkunsa Lahden seudulta Salpausselän eteläpuolelta. Vesistön laskukohta sijaitsee uudellamaalla Porvoossa ja sen latva-alueet ulottuvat Päijät-Hämeen eteläosiin.[1][3]

Vesistöalueen jakovaiheita

Vesistöalueen toisessa jakovaiheessa on seuraavat alueet tai valuma-alueet. Sisennys tarkoittaa luettelossa sitä, että vesistöalue laskee tai yhtyy ylempänä sijaitsevaan vesistöalueeseen. Samalle tasolle sisennetyt vesistöalueet laskevat kaikki yläpuoliseen vesistöalueeseen vastaavassa järjestyksessä niin, että ylin yhtyy lähempänä alajuoksua [5][2]:

  • Porvoonjoen alaosan alue (18.01)
  • Porvoonjoen keskiosan alue (18.02)
  • Piurunjoen valuma-alue (18.06)
  • Mallusjärven alue (18.03)
  • Savijoen valuma-alue (18.07)
  • Porvoonjoen yläosan alue (18.04)
  • Palojoen valuma-alue (Orimattila) (18.08)
  • Luhdanjoen valuma-alue (18.05)

Vesistöalueen maankäyttö

Porvoonjoen valuma-alueen eteläosan vallitsevin maalaji on savi ja yläjuoksulla hieta, hiesu ja moreeni. Noin kolmannekselle valuma-alueen pinta-alasta on peltoja.lähde?

Virtaamia
Porvoonjoen mitatut virtaamat vuosilta 1963–1970

Joen virtaamatietoja on mitattu vuodesta 1963 alkaen. Oheiset mittaustiedot ovat vuosien 1963–1970 aikana Vakkolan kohdalta, jossa yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on 1 135 neliökilometriä. Keskivirtaamaksi (MQ) on saatu 10,6 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaamaksi (MHQ) 109 m³/s ja keskialivirtaamaksi (MNQ) 0,93 m³/s. Viereisessä kuvaajassa esitetään mittausjakson ajalta kuukausittaiset virtaamien keskiarvot.[4]

Pukkilan kirkonkylän Naarkoskella valuma-alue on 911 km². Naarkoskella ylivirtaama on 128 m³/s, keskiylivirtaama (MHQ) 75 m³/s, keskivirtaama (MQ) 11,3 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) 2,1 m³/s.lähde?

Sivujokia ja järviä

Porvoonjoen suurin sivujoki on Orimattilasta siihen laskeva Palojoki ja suurimmat järvet Mallusjärvi (530 ha), Isojärvi (300 ha) ja Sahajärvi (200 ha).

Luontoarvoja

Porvoonjoen merkittävin vesikuormituslähde ovat yhdyskuntien puhdistetut jätevedet, joiden päästöt näkyvät fosforin ja typen kuormituksessa sekä vesieliöstöllä haitallisen ammoniumtypen pitoisuuksissa, biologisen hapenkulutuksen pitoisuuksissa ja kiintoainepitoisuuksissa. Päivittäin Porvoonjokeen johdetaan 50 000–55 000 kuutiometriä puhdistettuja jätevesiä, joten keskimääräisvirtaamassa noin kuusi prosenttia virtaamasta on jätevesiä ja keskialivirtaamasta 30 prosenttia.lähde?

Yhteiskunnan jätevesiä käsitellään eri puolilla valuma-aluetta sijaitsevissa jätevedenpuhdistamoissa.lähde?

Kosket

Pääuomassa sijaitsee ainakin neljä koskea: lähde?

Katso myös

Lähteet
  1. Porvoonjoki, suisto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos.
  2. Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
  3. Porvoonjoen vesistö Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 11.2.2023.
  4. Hyvärinen, Veli & Gurer, Ibrahim: Virtaama-aineiston tilastoanalyysi. Vesientutkimuslaitoksen julkaisuja 15. Helsinki: Vesihallitus, 1976. ISBN 951-46-2038-0. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 11.2.2023).
  5. Porvoonjoen vesistö (18) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 7.2.2018.

    Aiheesta muualla
    Hollola
    Kyliä ja paikkoja

    Hakosilta • Hankaa • Hedelmätarha • Herrala • Hälvälä • Kirkonkylä • Kukonkoivu • Laitiala • Länsi-Hollola • Messilä • Miekkiö • Okeroinen • Paimela • Pyhäniemi • Sairakkala • Salpakangas • Tennilä • Tiirismaa • Uskila • Vanhatalo • Vesala • Vesikansa

    Luonto

    Hahmajärvi • Hammonjoki • Iso-Tiilijärvi • Keski-Tiilijärvi • Kiikunlähde • Kintterönsuon aarnimetsä • Kivijärvi • Kotajärvi • Kutajärvi • Kutajärven alue • Laasonpohja • Pirunpesä • Pähkinäkukkula • Riihikallio-Pilkanmäki • Sairakkalanjärvi • Tiirismaan luonnonsuojelualue • Työtjärvi • Vesijärvi • Vähä-Tiilijärvi

    Nähtävyyksiä ja tapahtumia

    Herralan kylämuseo • Hiljaisuuden huone • Hollo ja Martta • Hollolan Hirvi • Hollolan keskiaikainen kivikirkko • Hollolan keskiaikatapahtuma • Hollolan kotiseutumuseo • Hollolan kunnantupa • Hälvälän ampumarata • Kapatuosia • Laitialan kartano • Linnamäki • Messilän kartano • Pyhäniemen kartano

    Liikenne

    Herralan rautatieasema • Hollolan lentokenttä • valtatie 12 • kantatie 54 • seututie 296 • yhdystie 2955 • yhdystie 2956 • yhdystie 3173 • Launeen tie

    Muuta

    Camping Messilä • Hollolan kunnanvaltuusto • Hollolan lukio • Hollolan seurakunta • Hollolan Sanomat • Hollolan Seutu • Hollolan vaakuna

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.