Portugalinvesikoira

Portugalinvesikoira on keskikokoinen, lyhytrunkoinen, lihaksikas ja roteva. Karvapeite voi olla joko kihara tai laineikas. Sallitut väritykset ovat ruskea, musta ja valkoinen. Kahdella ensin mainitulla valkoiset merkit hyväksytään kuonossa, niskassa, rintakehässä, vatsassa, raajojen alaosissa ja hännänpäässä. Urosten säkäkorkeus vaihtelee 50–57 cm välillä (ihanne 54 cm) ja paino 19–25 kg välillä, kun taas nartuilla vastaavat mitat ovat 43–52 cm (ihanne 46 cm) ja 16–22 kg.[3]

• 
  musta
• 
  ruskea
• 
  valkoinen
• 
  musta-valkoinen

Rotunsa paras Tukholman näyttelyssä.

Rotumääritelmän mukaan portugalinvesikoiran perusluonne on oppivainen, älykäs, rasitusta kestävä ja rohkea, mutta myös itsepäinen ja jopa pidättyväinen. Tarkkaavainen ja läpitunkeva katse ja erinomainen näkö- ja hajuaisti ovat myös tyypillisiä piirteitä rodulle. Portugalinvesikoiralla saattaa ilmetä vahtimisviettiä. Luonteeltaan portugalinvesikoirat ovat kuitenkin harvinaisen vilkkaita ja aktiivisia, eivätkä väsy helposti. Portugeeseilla on tapana innostuessaan hyppiä korkealle, joka täytyy jo pentuna opettaa siltä pois. Portugeesi myös kiintyy syvästi omistajaansa ja seuraa tätä joka paikkaan päästämättä tätä silmistään.

Portugalinvesikoira on vanha rotu ja se on luultavasti samaa alkuperää kuin espanjanvesikoira, irlanninvesispanieli ja villakoira. Ennen rotu oli suurena apuna kalastajille, koska se kuljetti verkkoja ja vartioi veneitä. Sitä käytettiin myös kuljettamaan viestejä sekä tavaraa veneiden ja rannan välillä. Ensimmäinen portugeesi saapui Suomeen vuonna 1989 ja ensimmäinen pentue saatettiin maailmaan vuonna 1990.

Portugalinvesikoiran turkki ajellaan tyypillisesti takaosasta ja kuonosta lyhyeksi (ns. leijonaleikkaus). Tällaisesta leikkauksesta oli hyötyä koiran alkuperäisessä käyttötarkoituksessa, koska se piti koiran tärkeät elimet kuten sydämen lämpimänä, mutta takajalat vapaina uimista varten. Takaa ajeltu koira oli myös kevyempi nostaa veneeseen. Tällainen leikkaus on yleensä vain näyttelyissä käyvillä koirilla, koska se on niin työläs pitää kunnossa. Kotikoirat ovat usein ajeltu aivan lyhyeen turkkiin, joka on huomattavasti helppohoitoisempi.

Portugeesi on nykyisin lähinnä laiva- tai seurakoira. Tästä huolimatta sen kanssa voi harrastaa lähes mitä vain: verijälkeä, tottelevaisuutta (TOKO), agilitya (AGI), vesipelastusta (VEPE) ja koiratanssia. Portugalinvesikoira sai hiljattain jälleen myös PK-oikeudet.

• Espanjanvesikoira
• Lagotto romagnolo
• Villakoira

• Suomen Kennelliiton rotumääritelmä
• Vesikoirat ry
• Perämeren portugalinvesikoirat ry
• Ulla Kokko: Koirien pikkujättiläinen. WSOY 2004.