Portugalin liikenne

Portugalin liikenne sai maassa aikaisempaa suurempaa huomiota 1990-luvulla autoistumisen ja teollistumisen myötä.

Henkilöliikenne

Tieliikenne oli suosituin tapa liikkua Portugalissa, ja vuonna 2016 teillä kulki noin 479 miljoonaa matkustajaa. Metrolla, pikaraitioteillä ja muilla kaupungin junilla kulki noin 223 miljoonaa ja raskailla rautateillä 134 miljoonaa matkustajaa.[1]

Lentoasemilta ja -kentiltä lähti vuonna 2016 ennätykselliset 45,3 miljoonaa matkustajaa.[2] Lissabonin Portelan lentoasema selvästi suurin lentoasemista, sillä sitä kautta kulki 49,6 prosenttia lentomatkustajista ja 47,0 prosenttia lentokoneiden laskuista ja nousuista. Seuraavaksi suurimmat lentoasemat olivat Porton ja Faron lentoasemat. Portossa oli vuonna 2016 noin 9,4 miljoonaa ja Farolla 7,6 miljoonaa matkustajaa. Matkustajista 80,6 prosenttia olivat kansainvälisiä ja 19,4 prosenttia maan sisäisillä lennoilla.[3]

Merisatamien välisessä henkilöliikenteessä kulki vuonna 2016 1,7 miljoonaa matkustajaa. Manner-Portugalin merisatamissa on hyvin vähäistä henkilöliikenettä, joten Azorien ja Madeiran satamat vastasivat käytännössä kaikesta henkilöliikenteestä. Jokiliikenteessä kulki 19,4 miljoonaa matkustajaa, joista 82,9 prosenttia Tajojoella.[2]

Tavaraliikenne

Tavaraliikenteessä teitse kulki vuonna 2016 noin 149 tuhatta tonnia tavaraa. Meriliikenteessä kulki 91 tuhatta tonnia, rautateillä 10 tuhatta tonnia ja lentoteitse 150 tonnia.[4]

Meriliikenteen tavaraliikenteen määrä on kasvussa, ja vuonna 2016 kasvua oli 5,1 prosenttia. Sinesin satama oli tärkein satama, sillä sitä kautta kulki 52,6 prosenttia tavarasta. Sitä seurasivat Leixões ja Lissabonin satama.[5]

Liikenneinfrastruktuuri

Tiet

Portugalin mannermaalla oli vuoden 2016 tilastojen perusteella 14 313 kilometriä teitä. Pääteitä on 2 338 kilometriä, niitä tukevia teitä 7 105 kilometriä ja paikallisteitä 4 791 kilometriä.[6] Lissabonin yhdistää Portoon nelikaistainen moottoritie. Lissabonista on moottoritieyhteys myös Espanjan puolelle Madridiin.[7]

Lissabonin läheisyydessä sijaitseva Tejojoen ylittävä Vasco da Gama -silta oli valmistuessaan vuonna 1998 Euroopan pisin, yli 17 kilometriä.[8]

Moottoriteillä on käytössä Via Verde tienkäyttömaksujärjestelmä.

Rautatiet

Rautateitä oli vuoden 2016 tilastojen mukaan 2 546 kilometriä. Siitä yli 60 prosenttia on sähköistetty ja lähes 96 prosenttia on leveäraiteista rautatietä. Ratojen ja sähköistettyjen ratojen määrä rippuu paljon alueesta. Lissabonin alueella yli 91 prosenttia radoista on sähköistetty, kun taas Nortessa vain vajaa 38 prosenttia on sähköistetty.[6] Portugalin rautatieinfrastruktuuria hoitaa vuonna 1997 perustettu Rede Ferroviária Nacional.[7]

Lissabonin metroa on 1990- ja 2000-luvuilla laajennettu kaupungin rajojen ulkopuolelle. Porton metro puolestaan on osittain maanalla kulkeva pikaraitiotiejärjestelmä.[7]

Lentoasemat

Portugalin manneralueella oli vuonna 2016 neljä lentoasemaa. Yhteensä maassa oli 15 lentoasemaa, sillä Azoreilla ja Madeiralla jokaisella saarella on oma lentoasemansa.[9] Azoreilla on yhdeksän ja Madeiralla kaksi lentoasemaa.[10] Suurin lentoasemista on Lissabonin Portelan lentoasema.

Vesireitit ja satamat

Kulkukelpoisia vesireittejä on 820 kilometriä, mutta ne eivät ole olennaisia maan talouden kannalta. Niitä käyttävät kevyet alukset, joissa on tavaratilaa 300 tonnille tavaraa.

Tärkeimmät satamat ovat Lissabonin satama, Portoa palveleva Leixões, Setúbalin satama ja Sinesin satama.[7]

Putkistot

Raakaöljylle on putkia 22 kilometriä, öljytuotteille 58 kilometriä ja maakaasulle 700 kilometriä. Suunnitteilla on 300 kilometriä toissijaisia maakaasuputkia.

Kauppalaivat

Kauppalaivoja, joiden kuljetuskapasiteetti on vähintään 1 000 tonnia, on 151, ja kaikkien kapasiteetti yhteensä on 1 601 267 DWT eli tonnia. Vuonna 1999 irtotavaralaivoja oli 13, rahtilaivoja 80, kemikaalisäiliölaivoja 14, konttilaivoja 8, nestekaasulaivoja 8, usean toiminnon suuria säiliöitä kuljettavia laivoja yksi, maaöljykuljetuslaivoja 10, kylmiölaivoja yksi, ro-ro-aluksia 6, lyhyen matkan matkustajalaivoja 5 ja ajoneuvonkuljetusaluksia 5.

Lähteet
  • Statistical Yearbook of Portugal 2016. Lisboa: Instituto Nacional de Estatística. ISBN 978-989-25-0412-4. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 29.1.2018).
  • Portugal Encyclopædia Britannica. 2018. Encyclopædia Britannica, Inc. Viitattu 31.1.2018. (englanniksi)

Viitteet
  1. Statistical Yearbook of Portugal, s. 196.
  2. Statistical Yearbook of Portugal, s. 194.
  3. Statistical Yearbook of Portugal, s. 195.
  4. Statistical Yearbook of Portugal, s. 192.
  5. Statistical Yearbook of Portugal, s. 190.
  6. Statistical Yearbook of Portugal, s. 52.
  7. Encyclopædia Britannica.
  8. Vasco da Gama Bridge GoLisbon.com. Viitattu 31.1.2018. (englanniksi)
  9. Statistical Yearbook of Portugal, s. 53.
  10. [http://www.portugalglobal.pt/EN/Biblioteca/Documents/PortugalFichaPaisIngles.pdf Portugal – Basic Data] (pdf) 10/2017. aicep Portugal Global. Viitattu 31.1.2018. (englanniksi)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.