Porkkana

Porkkana
	; Erivärisiä porkkanoita
Uhanalaisuusluokitus
	Elinvoimainen [1]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Kasvit Plantae
Alakunta:	Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari:	Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari:	Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka:	Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko:	Apiales
Heimo:	Sarjakukkaiskasvit Apiaceae
Suku:	Porkkanat Daucus
Laji:	carota
Kaksiosainen nimi
	Daucus carota ; L.
Alalajeja
	Daucus carota subsp. carota – rikkaporkkana; Daucus carota subsp. gummifer – meriporkkana; Daucus carota subsp. sativus – ruokaporkkana;
Katso myös
	Porkkana Wikispeciesissä; Porkkana Commonsissa
	Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK

Porkkana eli aitoporkkana (Daucus carota) on juureksena viljelty sarjakukkaiskasvi. Sen paksuuntunut pääjuuri on väriltään tavallisesti oranssi, ja siinä on puunkuorta muistuttava ohut kuori. Juuri sisältää runsaasti A-vitamiinin esiastetta beta-karoteenia, joka antaa sille oranssin värin. Porkkana on perunan jälkeen Suomen suosituin juures; sitä syödään jopa yhdeksän kiloa henkeä kohden vuodessa.

Daucus carota subsp. maximus

Viljelykseen porkkana otettiin ensimmäiseksi Keski-Aasiassa, mahdollisesti Afganistanissa. Euroopassa sitä on viljelty viimeistään 1100-luvulta lähtien. Useimmat nykyisin viljellyt lajikkeet polveutuvat Hollannissa 1600-luvulla viljellyistä porkkanoista.[2] Viljellyt muodot kuuluvat alalajiin Daucus carota subsp. sativa.[2]

Porkkanan villimuoto (Daucus carota subsp. carota[2]) kasvaa kaikkialla Keski-Euroopassa ja laajalti Aasiassa yleisenä muun muassa laitumilla ja tienvarsilla. Sen juuri on yleensä puiseva ja syötäväksi kelpaamaton, paitsi satunnaisesti esiintyvillä mutanttiyksilöillä, joista viljellyt lajikkeet onkin jalostettu.[3] Suomessa villiporkkana on harvinainen, koska se ei yleensä selviä talven yli voidakseen toisena vuotenaan tuottaa siemeniä. Sen ensimmäisen vuoden taimia saattaa kuitenkin kesäisin kasvaa esimerkiksi satama-alueilla, joihin sen siemeniä helposti kulkeutuu ulkomailta.

Porkkana valittiin vuonna 2000 vuoden vihannekseksi.[4]

Ulkonäkö ja koko

Porkkana on kaksivuotinen kasvi, jonka varsi kasvaa 30–80 senttimetriä korkeaksi. Alalajeista ruokaporkkanan pääjuuri on mehevä ja väriltään useimmin oranssi. Villinä kasvavien porkkanoiden juuri on ohut ja valkoinen. Kukintona on pienikukkainen sarjakukinto. Porkkanan hedelmä on 2–4 millimetriä pitkä piikkinen tai koukkukarvainen lohkohedelmä.[5]

Porkkanaharrastajat eri puolilla maailmaa ovat kehittäneet menetelmiä, joilla porkkanan saa kasvamaan luonnollisia mittojaan kookkaammaksi. Vuonna 2016 Joe Atherton kasvatti maailman pisimmän, 6,3-metrisen porkkanan. Maailman painavimman porkkanan on kasvattanut Chris Qualley vuonna 2017. Se painoi 10,17 kilogrammaa.[6]

Ravintona

**Ravintoarvoja per 100 g**
	Porkkana[7]	Herne[8]
Proteiineja	0,6 g	5,1 g
Rasvaa	0,2 g	1 g
Hiilihydraatteja	5,6 g	9,4 g
C-vitamiinia	6,5 mg	20 mg
B1-vitamiinia	0,07 mg	0,35 mg
B2-vitamiinia	0,07 mg	0,18 mg
Kalsiumia	29,0 mg	31,0 mg
Rautaa	0,5 mg	0,2 mg
Kaliumia	390 mg	370 mg
Magnesiumia	14,0 mg	40,0 mg
Natriumia	19,0 mg	0,5 mg
Fosforia	40,0 mg	130 mg
Sinkkiä	0,4 mg	1,3 mg

Porkkana on maan sisällä kasvava juures, ja sitä voidaan syödä raakana. Porkkanan juurenkärjet ovat hyvin pienet, ja ne poistetaan kuorittaessa. Tavallisesti porkkanaa käytetään salaatteihin, liharuokiin ja keittoihin. Raakana porkkanan rakenne on kova ja rapea, maultaan parhaassa tapauksessa makeahko. Ennen syöntiä raaka porkkana pestään huolellisesti ja yleensä kuoritaan. Keitettäessä porkkanan rakenne muuttuu pehmeäksi. Varsinaisen porkkanan lisäksi kasvin nuoria lehtiä voidaan käyttää ruoanvalmistuksessa.

Alun perin viljeltiin porkkanaa, joka oli purppuranpunainen, keltainen tai valkoinen. Kuumilla alueilla keltaista ja punaista porkkanaa viljellään edelleen. Viileillä alueilla oranssi porkkana on yleisin. Suomessakin voidaan viljellä violettia, keltaista ja valkoista porkkanaa. Oranssi porkkana jalostettiin 1600-luvulla Hollannissa.[2] Orania-Nassau-hallitsijasuvun lempiväri oli oranssi, joten porkkanan haluttiin sopivan hovin väritykseen. Oranssi väri saatiin aikaiseksi risteyttämällä valkoisia ja violetteja porkkanoita keskenään. [9]

Useimpien juureskasvien tavoin porkkana on kaksivuotinen kasvi. Ensimmäisenä vuotena, itämisen jälkeen porkkanalle kehittyy syvälle ulottuva pääjuuri. Sen jälkeen alkaa paksuuskasvu, joka jatkuu koko kasvukauden. Porkkanan syötävä juuri on mukula, jossa on lieriömäinen puuosa ja sen ympärillä jälsi ja kuori. Siihen kertyy paljon vararavintoaineita. Jos porkkana jätetään maahan yli talven, se käyttää toisena vuotena nämä vararavintoaineet korkean varren, kukkien ja lopulta siementen kasvattamiseen. Siihen muodostuu samantapainen sarjakukinto kuin muillakin sarjakukkaiskasveilla, esimerkiksi koiranputkella. Mutta samalla juuri menettää kaikki siihen varastoituneet aineet. Sen vuoksi porkkanat nostetaan maasta jo ensimmäisen vuoden syksyllä, paitsi jos niitä kasvatetaan siementen tuottamiseksi.

Aikaisemmin porkkanaa on käytetty myös väriaineena. Sen lisäksi porkkanaa on käytetty lääkekasvina, sillä se sisältää A-vitamiinia ja seleeniä.[10]

Terveysvaikutukset

Porkkanan sanotaan lisäävän vastustus- ja näkökykyä, ehkäisevän mahahaavaa ja syöpiä ja lievittävän tulehduksia, ripulia, huonoa ihoa, ummetusta, unettomuutta, korkeaa verenpainetta ja paksusuolen tulehdusta.[11]

Vain kolme prosenttia porkkanan karoteenista imeytyy elimistöön, jos porkkana syödään raakana. Karotiinin imeytyminen kasvaa noin 40 prosenttiin, jos porkkanan soseuttaa tai jos sen kypsentää lisäten siihen rasvaa.[12]

Porkkanan tuholaisia

Porkkanakärpänen (Psila rosae)
Porkkanakemppi (Trioza apicalis)

Suomessa tavattavista kirvalajeista porkkanalla elävät Aphis craccivora, Aphis fabae, Aphis gossypii, Aulacorthum solani, Cavariella aegopodii, Cavariella pastinacae, Hyadaphis coriandri, Hyadaphis passerinii, Myzus ascalonicus, Myzus ornatus ja Myzus persicae. Ulkomailla lajeja on enemmän.[13]

Lähteet

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus: Porkkanan tuholaisia

Viitteet

Plummer, J., Collett, L., Korpelainen, H., Draper Munt, D., Labokas, J., Magos Brehm, J., Tavares, M., Eliáš, P., Strajeru, S., Smekalova, T. & Bulińska, Z.: Daucus carota IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-3. 2021. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 5.1.2022. (englanniksi)
Arne Rousi: Auringonkukasta viiniköynnökseen, ravintokasvit ihmisen palveluksessa. WSOY, Porvoo, WSOY -kirjapainoyksikkö, Porvoo 1997, ISBN 9510212954
Jorma Soveri, Arvi Ulvinen, Reino Kalliola: ”Juureskasveja”, Kasvioppi, s. 26. Otava, 1969.
Kotipuutarha Puutarhaliitto. Viitattu 2.11.2015.
Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio. 2. painos. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H.. Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1.
The World Record Carrot Growers – Heaviest & Longest Carrot Museum. Arkistoitu 25.4.2021. Viitattu 3.2.2021. (englanniksi)
Porkkana Fineli. Arkistoitu 16.8.2008. Viitattu 3.11.2015.
Herne Fineli. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Arkistoitu 1.4.2008. Viitattu 4.11.2015.
Suositun vihanneksen hämmästyttävä tarina – miksi porkkanat ovat oransseja? MTV Uutiset. MTV. Viitattu 25.3.2019.
Porkkana Varjellen viljelty. Viitattu 1.12.2017.
Senja Arkko, Pirjo Hämäläinen-Forslund, Veikko Koskinen, Anssi Krannila, Tuovi Miettinen, Veijo Miettinen, Meeri Saario ja Hannele Vainio, Hyvä hyötytarha, WSOY, Porvoo 1995
"Estimation of carotenoid accessibility from carrots determined by an in vitro digestion method" (2002). European Journal of Clinical Nutrition 56 (5): 425–430. doi:10.1038/sj.ejcn.1601329. PMID 12001013.
Aphids on World's Plants: Daucus (englanniksi)

Aiheesta muualla

Suomen Lajitietokeskus: Porkkana (aitoporkkana) (Daucus carota)
Fineli: Porkkanan ravintoarvot (Arkistoitu – Internet Archive)
Luontoportti: Porkkana (Daucus carota)
Puutarha.net: Porkkana (Daucus carota subsp. sativus)
Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Daucus carota (englanniksi)
United States Department of Agriculture (USDA): Daucus carota (englanniksi)
Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Daucus carota (carrot) (englanniksi)
Flora of China: Daucus carota (englanniksi)
Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Daucus carota (englanniksi)
Food Component Database (FooDB): Wild carrot, Daucus carota (englanniksi)
Food Component Database (FooDB): Carrot, Daucus carota ssp. sativus (englanniksi)

Suomalaiset hyötypuutarhakasvit

Juurekset	lanttu mustajuuri nauris palsternakka porkkana piparjuuri punajuuri retiisi selleri
Kaalit	keräkaali kiinankaali kukkakaali kyssäkaali lehtikaali punakaali parsakaali ruusukaali kurttu- eli savoijinkaali
Kurkkukasvit	kurkku kesäkurpitsa kurpitsa spagettikurpitsa
Mausteet	basilika humala kirveli krassi kumina kurkkuyrtti kynteli lipstikka meirami minttu persilja rakuuna rosmariini salvia sitruunamelissa tilli timjami
Mukulakasvit	maa-artisokka peruna
Palkokasvit	herne härkäpapu tarhapapu
Sipulit	hillosipuli ilmasipuli jättisipuli purjo sipuli ruohosipuli ryvässipuli valkosipuli vihersipuli
Muut kasvikset	endiivi fenkoli latva-artisokka lehtisalaatti lehtiselleri mangoldi maissi paprika parsa pinaatti raparperi tomaatti

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[IUCN-1] Plummer, J., Collett, L., Korpelainen, H., Draper Munt, D., Labokas, J., Magos Brehm, J., Tavares, M., Eliáš, P., Strajeru, S., Smekalova, T. & Bulińska, Z.: Daucus carota IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-3. 2021. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 5.1.2022. (englanniksi)

[Rousi-2] Arne Rousi: Auringonkukasta viiniköynnökseen, ravintokasvit ihmisen palveluksessa. WSOY, Porvoo, WSOY -kirjapainoyksikkö, Porvoo 1997, ISBN 9510212954

[3] Jorma Soveri, Arvi Ulvinen, Reino Kalliola: ”Juureskasveja”, Kasvioppi, s. 26. Otava, 1969.

[4] Kotipuutarha Puutarhaliitto. Viitattu 2.11.2015.

[5] Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio. 2. painos. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H.. Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1.

[6] The World Record Carrot Growers – Heaviest & Longest Carrot Museum. Arkistoitu 25.4.2021. Viitattu 3.2.2021. (englanniksi)

[7] Porkkana Fineli. Arkistoitu 16.8.2008. Viitattu 3.11.2015.

[8] Herne Fineli. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Arkistoitu 1.4.2008. Viitattu 4.11.2015.

[9] Suositun vihanneksen hämmästyttävä tarina – miksi porkkanat ovat oransseja? MTV Uutiset. MTV. Viitattu 25.3.2019.

[10] Porkkana Varjellen viljelty. Viitattu 1.12.2017.

[11] Senja Arkko, Pirjo Hämäläinen-Forslund, Veikko Koskinen, Anssi Krannila, Tuovi Miettinen, Veijo Miettinen, Meeri Saario ja Hannele Vainio, Hyvä hyötytarha, WSOY, Porvoo 1995

[Hedrén_2002-12] "Estimation of carotenoid accessibility from carrots determined by an in vitro digestion method" (2002). European Journal of Clinical Nutrition 56 (5): 425–430. doi:10.1038/sj.ejcn.1601329. PMID 12001013.

[13] Aphids on World's Plants: Daucus (englanniksi)