Porkkalanniemi

Porkkalanniemi (ruots. Porkala udd) on niemi Suomenlahden kapeimmassa kohdassa, Länsi-Uudellamaalla Kirkkonummella. Pienin etäisyys Viron pohjoisrannikolle on 36 kilometriä.

Rantamaisemaa Porkkalanniemessä

Porkkalanniemen kallioista rantaa lähellä merivartioasemaa.

Porkkala lentokoneesta kuvattuna

Porkkalanniemen silokalliorantaa

Porkkalanniemen kalliorantaa

Historia

Venäjän vallan aikana Porkkalanniemi tuli strategisesti tärkeäksi sijainniltaan. Suurin tykistökantama Venäjän rannikkotykistöllä oli noin 30 km. Pietari Suuren merilinnoituksen suunnitelmat Suomenlahden rannikkopuolustamisesta esitettiin Venäjän keisarille Nikolai II:lle ennen ensimmäistä maailmansotaa. Ensimmäinen maailmansota ja Suomen itsenäistyminen estivät suunnitelman täysmittaisen toteutumisen.

Porkkalanniemen sijainti tuli Suomelle merkittäväksi turvallisuuspoliittiseksi asiaksi toisen maailmansodan jälkeen. Neuvostoliitto vaati Porkkalanniemen ja sen läheisyydessä olevan alueen luovuttamista rauhanneuvotteluissa ja saikin Moskovan välirauhan päätöksellä 50 vuodeksi käyttöönsä Porkkalan vuokra-alueen. Siihen kuuluivat Porkkalanniemen lisäksi Upinniemi, niemien edustalla olevaa saaristoa sekä manneraluetta niemien pohjois- ja länsipuolelta. Vuokra-aikana Porkkalanniemeen rakennettiin Friggesbyn lentokenttä. Alue kuitenkin palautettiin Suomelle jo vuonna 1956. Taustalla olivat Hruštšovin poliittiset tavoitteet: atomiaseiden aikakaudella tukikohdalla Porkkalassa ei enää ollut erityistä merkitystä, mutta ystävälliset välit kapitalistisen Suomen kanssa voisivat toimia esimerkkinä muille Euroopan maille. Palautus antoi myös voimakkaan myönteisen sysäyksen kautensa juuri aloittaneen Kekkosen presidenttiydelle.[1]

Maantiede

Yleistä

Porkkalanniemi on myös tunnettu lintualue. Sen eteläkärki on maailmallakin tunnettu lintujentarkkailupaikka Pampskatan. Alueella on majakka, merivartioasema ja Rönnskärin lintuasema. Alue oli yksi neljästä ensimmäisestä Suomen kansallispuistosta vuonna 1938, mutta puistoa ei ole perustettu uudelleen Porkkalan palautuksen jälkeen.[2]

Niemen kärjessä on myös kesäisin suosittu uimapaikka[3] – ranta tosin edellyttää ehdottomasti uimataitoa.

Porkkalanniemellä sijaitsee joitakin maankohoamisen myötä syntyneitä järviä, kuten Sommarvägsträsket ja Vintervägsträsket.

Porkkalan kansallispuisto

Porkkalanniemelle ollaan suunnittelemassa kansallispuistoa. Metsähallituksella on neljä laajuudeltaan erilaista vaihtoehtoa kansallispuiston kooksi. Laajimmassa vaihtoehdossa puistossa olisi 1 200 hehtaaria maa-alueita ja 13 500 hehtaaria vesialueita. Mukana olisivat tällöin muun muassa Saltfjärdenin kosteikko sekä Finnträskin metsä. Laajuudeltaan pienimmässä vaihtoehdossa suojeltaisiin 255 hehtaaria maa-alueita ja 13 000 hehtaaria vesialueita. Metsähallituksen selvityksen mukaan pesimälinnustoltaan Porkkalan suojelualueet olisivat edustavimpia koko Suomessa. Lisäksi Porkkalan tulevan kansallispuiston erikoisuutena olisi, että samalla alueella voisi tarkkailla sekä saaristo-, kosteikko- että erämaalajeja.[4] Kansallispuiston perustaminen tullee ajankohtaiseksi aikaisintaan vuonna 2017.[5]

Katso myös

Suomenlahden tykistösulku

Lähteet

Saunaliittolaiset Kekkonen ja Hrushtshov. Yle TV1 Ykkösdokumentin televisio-ohjelma. Lähetetty 19.12.2010. kello 21.10. Yleisradio Oy
Kolbe, Laura (päätoim.): Suomen kulttuurihistoria: 3, Oma maa ja maailma, s. 112–114. Helsinki: Tammi, 2003. ISBN 951-31-1844-4.
Pintaa syvemmältä: Porkkalanniemi 15.7.2010 (päivitetty 22.7.2010). Kirkkonummi: Verkkonummi. Arkistoitu 9.11.2016.
Laita, Samuli: Kolme ehdotusta kansallispuistoksi – Porkkalan kansallispuiston talousvaikutuksia ei ole vielä arvioitu. Helsingin Sanomat, 21.1.2015, s. A17. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Artikkelin verkkoversio.
Ministeriö lupaa Porkkalan kansallispuistosta päätöksen tänä vuonna Länsiväylä. 4.2.2014 (päivitetty 6.2.2014). Etelä-Suomen Media Oy. Arkistoitu 9.11.2016.

Kirjallisuutta

Björkman, Sten ym.: Käännekohta : Porkkala ja Espoo 1944–1956. Espoon kaupunginmuseo, 2006. ISBN 951-857-486-3.
Brunila, Kai: Porkala är vårt : en återblick i ord och bild. Helsingfors : Schildt, 1955.
Brunila, Kai (toim.): Porkkalan kohtalot. Alkuteos Porkalas öde, suom. Pekka Silvast. Kirkkonummen kunta, 1986. ISBN 951-99713-3-5.
Lindberg, Ann-Mari: Uudisraivaajaelämää Porkkalassa ennen ja jälkeen vuokra-ajan. Alkuteos Nybyggarliv : om tiden före och efter Porkalaparentesen, suom. Marja Kyrö. Tammi, 2005. ISBN 951-31-3238-2.
Selén, Lena: Porkkala : ennen, jälkeen ja Parenteesin aikaan. Degerbynseudun kylätoimikunnan yhdistys, 2000. ISBN 952-91-2212-8.

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Porkkala Wikimedia Commonsissa

Suomen Neuvostoliitolle 1940-luvulla luovuttamat alueet

Kokonaan luovutetut kunnat
kaupungit	Käkisalmi \| Sortavala \| Viipuri
kauppalat	Koivisto \| Lahdenpohja
maalaiskunnat	Antrea \| Harlu \| Heinjoki \| Hiitola \| Impilahti \| Jaakkima \| Johannes \| Kanneljärvi \| Kaukola \| Kirvu \| Kivennapa \| Koiviston maalaiskunta \| Kuolemajärvi \| Kurkijoki \| Käkisalmen maalaiskunta \| Lavansaari \| Lumivaara \| Metsäpirtti \| Muolaa \| Petsamo \| Pyhäjärvi Vpl \| Rautu \| Ruskeala \| Räisälä \| Sakkola \| Salmi \| Seiskari \| Soanlahti \| Sortavalan maalaiskunta \| Suistamo \| Suojärvi \| Suursaari \| Terijoki \| Tytärsaari \| Uusikirkko \| Valkjärvi \| Viipurin maalaiskunta \| Vuoksela \| Vuoksenranta \| Äyräpää
Osin luovutetut kunnat
sodan jälkeen muihin kuntiin yhdistetyt	Jääski \| Korpiselkä \| Pälkjärvi \| Säkkijärvi \| Vahviala
toimintaansa vuoden 1948 jälkeen jatkaneet	Ilomantsi \| Inari[1] \| Kitee \| Kuusamo \| Lappee \| Nuijamaa \| Parikkala \| Rautjärvi \| Ruokolahti \| Saari \| Salla \| Simpele \| Tohmajärvi \| Vehkalahti \| Virolahti \| Uukuniemi \| Värtsilä \| Ylämaa
Vuokra-alueeseen sisältyneet kunnat
kokonaan	Hanko[2]
osin	Bromarv[2] \| Degerby[3][4] \| Espoo[3] \| Inkoo[3] \| Kirkkonummi[3] \| Siuntio[3]
Yksittäisiä mainittavia paikkoja luovutetuilla alueilla
	Elisenvaara \| Enso \| Ihantala \| Ilmee \| Kolosjoki \| Konevitsa \| Kyyrölä \| Liinahamari \| Pitkäranta \| Pölläkkälä \| Uuras \| Valamo

Jäniskosken–Niskakosken alue myytiin vuonna 1947
Hangon vuokra-aluetta vuosina 1940–1941
Porkkalan vuokra-aluetta vuosina 1944–1956
Liitettiin naapurikuntaan vuonna 1946

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[1] Saunaliittolaiset Kekkonen ja Hrushtshov. Yle TV1 Ykkösdokumentin televisio-ohjelma. Lähetetty 19.12.2010. kello 21.10. Yleisradio Oy

[2] Kolbe, Laura (päätoim.): Suomen kulttuurihistoria: 3, Oma maa ja maailma, s. 112–114. Helsinki: Tammi, 2003. ISBN 951-31-1844-4.

[3] Pintaa syvemmältä: Porkkalanniemi 15.7.2010 (päivitetty 22.7.2010). Kirkkonummi: Verkkonummi. Arkistoitu 9.11.2016.

[4] Laita, Samuli: Kolme ehdotusta kansallispuistoksi – Porkkalan kansallispuiston talousvaikutuksia ei ole vielä arvioitu. Helsingin Sanomat, 21.1.2015, s. A17. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Artikkelin verkkoversio.

[5] Ministeriö lupaa Porkkalan kansallispuistosta päätöksen tänä vuonna Länsiväylä. 4.2.2014 (päivitetty 6.2.2014). Etelä-Suomen Media Oy. Arkistoitu 9.11.2016.

[6] Jäniskosken–Niskakosken alue myytiin vuonna 1947

[Hanko-7] Hangon vuokra-aluetta vuosina 1940–1941

[Porkkala-8] Porkkalan vuokra-aluetta vuosina 1944–1956

[Degerby-9] Liitettiin naapurikuntaan vuonna 1946