Porin työväentalo

Vuonna 1887 perustetun Porin työväenyhdistyksen rakentamassa talossa oli alun perin juhlasali esiintymislavoineen sekä ravintolatilat ja biljardihuone.[2] Vuonna 1921 rakennusta laajennettiin, jolloin valmistuivat uusi ravintola ja keittiö sekä viisi uutta toimistohuonetta. Peruskorjaus suoritettiin 1951. Poliittisten tilaisuuksien lisäksi Torppa tuli vuosikymmenten saatossa tunnetuksi muun muassa suosittuna tanssi- ja konserttipaikkana, jossa esiintyi kotimaisten huippuartistien ohella myös tunnettuja ulkomaisia nimiä.[1]

Sisällissodan aikana Torppa oli Porin punakaartin päämajana. Jatkosodan vuosina taloa pitivät hallussaan Porin lentokenttää tukikohtanaan käyttäneet natsi-Saksan joukot. Porin Työväentalo toimi myös urheilutilana, talossa järjestettiin erityisesti voimailu- ja kamppailulajien kilpailuja. Porin Pyrinnön urheilijat käyttivät työväentalon salia harjoituspaikkanaan, lisäksi talossa sijaitsi muun muassa Porin Pallo-Tovereiden toimisto. Porin Työväen Teatterin näyttämönä Torppa oli vuosina 1918–1931.[1]

Porin työväentalo purettiin 1973. Seuraavana vuonna sen paikalle valmistui seitsenkerroksinen asuinrakennus sekä kaksikerroksinen kokoushuoneisto juhlasaleineen. Porin Työväenyhdistys luopui kiinteistöistä vuonna 1993.[3] Annankadun varrella olevan rakennuksen seinässä on kuvanveistäjä Aarne Elomaan vuonna 1979 paljastettu työväentalon muistoreliefi.[4] Porin työväentalon esineistöä on nähtävillä Tampereella Työväenmuseo Werstaassa.[5]