Porin ravirata

Ravikilpailujen järjestäminen aloitettiin Porissa muun Suomen tavoin ilmeisesti viimeistään 1850–1860-luvuilla. Nälkävuosien johdosta kilpailuihin tuli 1860-luvun puolivälin jälkeen vajaan kymmenen vuoden tauko, kunnes helmikuussa 1874 pidetyssä Satakunnan Maanviljelysseuran kokouksessa perustettiin Porin Hevosystäväinseura, jonka puheenjohtajaksi valittiin pormestari F. E. Molander. Yhdistys järjesti ensimmäiset kilpa-ajonsa vielä samana keväänä.[7][8][9] Vuotuiset kilpailut pidettiin tuolloin Kokemäenjoen Herralahden jäällä, jonne oli tehty virstan eli noin kilometrin pituinen rata.[10] Vuosisadan vaihteesta lähtien kilpailuja järjesti hevosystäväinseuran ja Satakunnan Hevosjalostusyhdistysten Liiton ohella myös Porin työväenyhdistykseen kuulunut Porin Ajuriyhdistys.[11]

Porin raviradan katsomorakennus ravikilpailujen elokuussa 2011.

Herralahti toimi kilpailupaikkana aina vuoteen 1911 saakka, jolloin Tiilimäen kaupunginosaan valmistui Porin ensimmäinen ravirata. Satakunnan hevoskentäksi nimetyn radan avajaisia vietettiin Satakunnan Maanviljelysseuran 50-vuotisjuhlien yhteydessä 4.-6. elokuuta. Kolmipäiväisten hevoskilpailujen lisäksi järjestettiin myös auto- ja polkupyöräkilpailut, joita radalla jatkettiin myös myöhemmin.[12] Radan omisti aluksi paikallisten hevosharrastajien perustama Satakunnan Hevoskenttä Oy,[13] jolta se vuonna 1914 siirtyi kokonaisuudessaan Satakunnan hevosjalostusyhdistysten liiton haltuun.[14]

Uusi ravirata tuli rakennuksineen maksamaan noin 10 000 markkaa, joka nykyrahassa on vajaat 38 000 euroa. Hiekkakankaalle rakennettu kilometrin pituinen rata oli pohjustettu 3 000 kuormallisella savea. Sen leveys oli 12 metriä, kun muiden Suomen raviratojen leveys oli vain 8–10 metriä. Leveämpi rata mahdollisti volttilähtöjen ajamisen. Radan kaarteissa oli 70 senttimetrin kallistukset. Puurakenteisessa katsomossa oli 540 istumapaikkaa ja vajaat 200 seisomapaikkaa. Katsomorakennuksen sekä alueelle johtavan juhlaportin oli suunnitellut Torkel Nordmanin ja Arthur Fagerholmin arkkitehtitoimisto. Lisäksi sisäkentällä oli neljä metriä korkea tuomaripaviljonki, jonka oli piirtänyt piirieläinlääkäri John Engdahl. Koko rata-alue oli ympäröity pystyaidalla. Satakunnan hevoskenttää pidettiin Suomen nykyaikaisimpana raviratana ja sen ansiosta Porissa pysyttiin ajamaan nyt myös valtionajoja.[15] Hevoskentällä järjestivät omia tapahtumiaan myös muun muassa Porin VPK sekä suojeluskunta ja 1930-luvulla se toimi Tiilimäen TT-ajojen lähtöpaikkana.

Vuonna 1942 Porin lentoaseman tuntumassa sijainnut ravirata jäi jatkosodan aikana lentokenttää tukikohtanaan pitäneiden saksalaisten rakentaman uuden kiitotien alle. Saksalaiset maksoivat rata-alueesta Satakunnan hevosjalostusliitolle rahallisen korvauksen, mutta Suomen valtiolta ja Porin kaupungilta ei luvattuja korvauksia aluksi saatu. Lopulta kaupunki luovutti hevosjalostusliitolle maa-alueen Uudenkoiviston kaupunginosasta. Sen nykyinen vuokrasopimus on voimassa vuoteen 2040 saakka. Sotavuosien jälkeen Satakuntaan oli jo vuonna 1947 valmistunut talkootyönä tehty Kokemäen ravirata, mutta siitä huolimatta myös Poriin päätettiin rakentaa uusi ravirata. Satakunnan hevosjalostusliiton omistama rata valmistui syksyllä 1949 ja se otettiin käyttöön Kuninkuusraveissa 1950. Radan ensimmäiseksi johtajaksi valittiin Toivo Pohjala, joka oli ollut mukana jo Satakunnan hevoskentän rakennushankkeessa 40 vuotta aikaisemmin.[16]

Porin raviradan jättinäyttö.

Raviradan ensimmäinen katsomo oli puinen katettu avokatsomo, jossa oli istumapaikat 1 700 hengelle. Vuonna 1967 se remontoitiin umpinaiseksi ja lämmitetyksi lasikatsomoksi, joka kuitenkin tuhoutui tulipalossa jo seuraavana syksynä. Uutta katsomorakennusta ryhdyttiin rakentamaan keväällä 1969, ja se valmistui vielä saman vuoden elokuussa. Uuden katsomorakennuksen avajaiskilpailut pidettiin 23. elokuuta, jolloin myös hankkeen puuhamiehenä ollut Toivo Pohjala kuoli helsinkiläisessä sairaalassa. Ravintola- ja istumakatsomon lisäksi rakennukseen tulivat myös tuomariston tilat, jonka vuoksi vanha keskikentällä sijainnut tuomaritorni purettiin samassa yhteydessä. Uudessa katsomorakennuksessa oli 500 hengen istumakatsomo sekä 200 hengen ravintolakatsomo. Rakennukseen otettiin mallia Ruotsista Gävlen raviradalta, jonka piirustukset rakennusmestari Aulis Kaseva muokkasi Porin oloihin sopivaksi. Kyseessä oli Suomen ensimmäinen moderni ravikatsomo, joka mahdollisti ympärivuotisen kilpailutoiminnan. Tämän ansioista Pori nousi 1970-luvun alkuvuosina maan toiseksi johtavaksi radaksi Käpylän raviradan ohella, kunnes myös muualle Suomeen alettiin vuosikymmenen puolivälissä rakentamaan moderneja raviratoja.[16]

Ensimmäiset valmennustallit Porin raviradalle saatiin 1960-luvun alussa. Ne sijaitsivat nykyisen pysäköintialueen paikalla katsomorakennuksen pohjoispuolella. Vuonna 1972 valmistuivat uudet tallirakennukset rautatien varteen ja samalla vanhat purettiin. Katsomorakennusta remontoitiin vuoden 1999 Kuninkuusravien alla, jolloin vanhan istumakatsomon puupenkit poistettiin ja ravintolakatsomo laajeni 600-paikkaiseksi.[16] Vuonna 2012 koko kavioura uusittiin 250 000 euroa maksaneessa remontissa.[17] Vuonna 2011 raviradalle asennettiin 120 m² suuruinen näyttötaulu, jossa on ravien lisäksi esitetty muun muassa jääkiekko-otteluita.[18]

Porin raviradan alkuperäinen omistaja oli Satakunnan Hevosjalostusliitto ry, joka kuitenkin ajautui 1980-luvun kuluessa pahoihin talousvaikeuksiin ja lopulta konkurssiin vuonna 1991. Kilpailujen järjestämisoikeus siirrettiin vuoden 1992 alussa vastaperustetulle Porin Ravit Oy:lle, ja näin toimintaa pystyttiin jatkamaan keskeytyksettä.[16]

Porin ravirata toimii hevoskilpailuiden lisäksi myös monien muiden tapahtumien näyttämönä. Alueella on vuosikymmenten saatossa järjestetty erilaisia näyttelyitä ja messuja sekä muun muassa moottoripyörien maarata-ajoja.[19] Vuonna 2011 radalla järjestettiin Yyteri beachfutis -turnaus, kun sen pitäminen kiellettiin Yyterissä.[20]