Porin Työväenyhdistys

Porin Työväenyhdistys on vuonna 1887 perustettu Suomen neljänneksi vanhin työväenyhdistys, joka nykyään on yksi Suomen sosialidemokraattiseen puolueeseen kuuluvan Porin sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön jäsenyhdistyksistä. Porin Työväenyhdistyksen puheenjohtaja on Rauno Vesivalo ja jäseniä sillä on noin 350 [1] Yhdistyksen toimitilat ovat Porin kauppatorin laidalla Nortamonkadulla.[2]

Historiaa

Porin Työväenyhdistyksen perustivat maaliskuussa 1887 myös sanomalehtimiehenä tunnettu opettaja Matti Kauppinen sekä kansakoulunopettaja Viktor Lehtonen.[3] Se toimi aluksi porvarillisen wrightiläisen työväenliikkeen oppien mukaisesti, eikä harvoilla jäseninä olleilla työläisillä juurikaan ollut mahdollisuuksia vaikuttaa yhdistyksen asioihin. 1890-luvun aikana sosialistiset aatteet alkoivat kuitenkin valtaamaan alaa Suomen työväenyhdistyksissä. Porissa sitä edusti muun muassa työväenyhdistykseen puolisonsa Ellenin kanssa vuonna 1898 liittynyt suutari Yrjö Mäkelin, joka muutaman muun työläisaktiivin kanssa perusti yhdistyksen sisälle "Luuta"-nimisen salaseuran. Sen tarkoituksena oli kaapata työväenyhdistyksen johtopaikat porvareilta työläisten haltuun ja samalla muuttaa yhdistyksen linja sosialistiseksi. "Luudassa" oli hieman yli 20 jäsentä, jotka onnistuivatkin maaliskuussa 1899 valitsemaan Mäkelinin Porin Työväenyhdistyksen edustajaksi SDP:n edeltäjän Suomen Työväenpuolueen perustavaan kokoukseen, joka järjestettiin saman vuoden heinäkuussa Turussa.[4]

Kokouksen jälkeen Mäkelin ryhtyi ajamaan Porin Työväenyhdistyksen liittymistä vastaperustettuun Työväenpuolueeseen. Hänet erotettiin kuitenkin yhdistyksestä vielä vuoden 1899 puolella ja yhdistys jäi näin edelleen porvarien johdettavaksi. Porin Työväenyhdistyksen kiistat heijastuivat myös valtakunnalliselle tasolle, kun Suomen Työväenpuolueen ensimmäinen puheenjohtaja Nils Robert af Ursin erosi tehtävästään tammikuussa 1900. Syynä oli, ettei puoluehallitus Ursinin tahdosta huolimatta puuttunut yhdistyksen sisäisiin riitoihin, eikä niitä myöskään käsitelty puolueen sanomalehdissä.[4] Vuonna 1902 Porin Työväenyhdistyksen jäseneksi onnistui pääsemään toinen innokas sosialisti Eetu Salin ja vuotta myöhemmin porvarit lopulta syrjäytettiin sen johdosta, kun huhtikuussa johtokuntaan oli valittu kuusi työväenaatteen kannattajaa. Yhdistys liittyi Suomen Työväenpuolueen jäseneksi elokuussa 1903 Forssan puoluekokouksessa.[5]

Ensimmäiset alajaostot Porin Työväenyhdistys perusti vuonna 1896 Pihlavaan, Reposaarelle, Luvialle, Ulvilaan ja Eurajoelle. Sortokausien vuoksi uusia yhdistyksiä oli mahdollista perustaa vain jo toimivien työväenyhdistysten kautta ja vuoteen 1909 mennessä Porin Työväenyhdistyksen piiriin syntyikin kaikkiaan 62 paikallista työväenyhdistystä. Porin sosialidemokraattinen naisosasto perustettiin 1904, jolloin se alkoi toimimaan työväenyhdistykseen kuuluneen palvelijattarien ammattiosaston alaosastona. Sisällissodan jälkeisen poliittisen ilmapiirin oikeistolaistuminen johdosta Porin Työväenyhdistyksen jäsenmäärä laski niin, että pienimmillään jäseniä oli 1930-luvulla vain 65. Uuteen nousuun se lähti taas toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina.[5]

Porin Työväenyhdistyksen soittokunta 1920-luvulla.

Työväenyhdistyksen toimintaa

Työväenyhdistyksen rakentama Porin työväentalo valmistui kaupungin keskustaan vuonna 1893, mutta se purettiin 80 vuotta myöhemmin ja tilalle rakennettiin asuinkerrostalo.[6] Vuonna 1906 Porin Työväenyhdistys alkoi julkaista omaa sanomalehteä, jonka nimeksi tuli Sosialidemokraatti. Lehti lakkasi ilmestymästä sisällissodan jälkeen, mutta se perustettiin uudelleen vuonna 1919 nimellä Uusi Aika.[5] Lehteä julkaisi aluksi Osuuskunta Kehitys, jonka perillisen Kehityksen Kirjapainon liiketoiminta myytiin ulkopuolisille vuonna 2011. Uusi Aika kuitenkin ilmestyy edelleen.[7]

Porin Työväenyhdistyksen perustamisvuonna 1887 aloittivat toimintansa yhdistyksen torvisoittokunta, sekakuoro sekä näytelmäseura, joka erotettiin itsenäiseksi ammattiteatteriksi vuonna 1909. Näin syntynyt Porin Työväen Teatteri puolestaan yhdistyi vuonna 1930 Porin Näyttämön kanssa nykyäänkin toimivaksi Porin Teatteriksi. Työväenyhdistyksen valistustoiminnasta taas sai alkunsa toukokuussa 1917 perustettu Porin työväenopisto,[5] joka nykyään tunnetaan nimellä Porin seudun kansalaisopisto.[8]

Lähteet
  1. Porin Työväenyhdistys ry Porin Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö ry. Viitattu 25.7.2015.
  2. Työväenyhdistyksen toimitilat Nortamonkadulla Porin Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö ry. Viitattu 25.7.2015.
  3. Saarinen, Juhani: Porin historia III. 1809–1939, s. 540. Porin kaupunki, 1972.
  4. Tanni, Sanna: Kisällistä työväen herättäjäksi – Yrjö Mäkelinin Tampereen aika nuoruusvuosista suurlakkoon, s. 16–17. Pro gradu -tutkielma, Tampereen yliopisto, 2008. Teoksen verkkoversio
  5. Historia Porin Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö ry. Viitattu 25.7.2015.
  6. Viljanen, Ville: Purettu Pori, s. 69. WS Bookwell, Porvoo, 2010. ISBN 978-952-92-4792-9.
  7. Entiseen Kehityksen Kirjapainotaloon haetaan laajennuslupaa 8.6.2012. Uusi Aika. Viitattu 26.7.2015.
  8. Kansalaisopisto Ulvilan kaupunki. Viitattu 26.7.2015.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.