Porajärvi (Aunuksen Karjala)

Porajärvi (karj. Porarvi, ven. Поросозеро, Porosozero) on entinen kunta Aunuksen Karjalassa Venäjän keisarikunnassa. Porajärven kunta käsitti Suunujoen vesistöalueen pohjoisosan Suomen rajalta ja kuului Aunuksen kuvernementin Poventsan kihlakuntaan. Porajärven naapurikuntia olivat Poventsan kihlakunnan alueella Repola, Paatene, Mäntyselkä ja Lintujärvi sekä Suomen puolella Suojärvi ja Ilomantsi.[1] Kunnan pinta-ala oli noin 10 000 km² ja vuonna 1918 siellä oli noin 2 300 asukasta.[2]

Repolan ja Porajärven kunnat (vihreällä) kartalla 1920-luvulla.

Historia

Porajärven kunta perustettiin vuonna 1873. Porajärvi kuului alueeseen, joka tuli 1800-luvulla tunnetuksi elinvoimaisesta runonlauluperinteestä. Heimosotien aikana Porajärvi äänesti Suomeen liittymisen puolesta ja liittyi Suomeen vuonna 1919. Vuonna 1920 solmitussa Tarton rauhassa Suomi luovutti Porajärven ja Repolan Neuvosto-Venäjälle.

Porajärven kunta lakkautettiin 1920-luvun alussa ja liitettiin Petrovskin piiriin, jossa siitä muodostettiin kolme kyläneuvostoa. Porajärven kyläneuvostoon kuuluvat kylät olivat Porajärven lisäksi: Hinkerinvaara, Kostamus, Kuutamalahti, Poikki ja Palvajärvi sekä Valasmon tehdas. Kyläneuvostossa oli vuonna 1926 626 asukasta, joista karjalaisia oli 556, venäläisiä 52, suomalaisia 13 ja muita viisi. Lupasalmen kyläneuvostoon kuuluvat kylät olivat Lupasalmen lisäksi: Saari, Pusamalahti ja Soimivaara. Kyläneuvostossa oli vuonna 1926 536 asukasta, joista karjalaisia 531, venäläisiä kolme ja suomalaisia kaksi. Klyyssinvaaran kyläneuvostoon kuuluvat kylät olivat Klyyssinvaaran lisäksi: Vitsavaara, Himola, Lautavaara, Roikonniemi, Sianvaara ja Uskali sekä Roikonniemen metsätorppa. Kyläneuvostossa oli vuonna 1926 695 asukasta, joista karjalaisia 681, suomalaisia 11 ja venäläisiä kolme.[3]

Jatkosodan aikana Porajärven alue oli Suomen miehittämä 1941–1944.

Nykyisin entisen Porajärven kunnan eteläosa kuuluu Suojärven piirin Porajärven kuntaan ja pohjoisosa jakautuu Mujejärven piiriin kuuluviin Lentieran ja Sukkajärven kuntiin.

Katso myös

Kalevalan kansallinen piiri

Lähteet

Otavan iso tietosanakirja, osa 5, s. 448 jälkeinen Itä-Karjalan kartta. Helsinki: Otava, 1933.
Pieni tietosanakirja, s. 889-890. Helsinki: Otava, 1927. Projekt Runeber - Pieni tietosanakirja (viitattu 30.11.2010).
Karjalan ASNT:n Tilastohallinto/Igor Sergeev: Karjalan ASNT:n asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1926 väestönlaskun aineiston mukaan) Suomen Sukututkimusseura. Arkistoitu 21.10.2013. Viitattu 30.11.2010.

Itä-Karjalan entiset kunnat ja kaupungit

Vienan Karjala

Kemin kihlakunta	Jyskyjärvi • Kantalahti • Kemi (kaupunki) • Kieretti • Kiestinki • Kontokki • Kouta • Kuolisma • Laapina • Njuhtša • Oulanka • Paanajärvi • Pistojärvi • Ponkama • Solokka • Sorokka • Suiku • Suikujärvi • Suma • Tunkua • Uhtua • Usmana • Vitsataipale • Voijärvi • Vojatšu • Vuokkiniemi

Aunuksen Karjala

Poventsan kihlakunta	Danilova • Kiimasjärvi • Lindjärvi • Mäntyselkä • Paatene • Petrovski Jam • Porajärvi • Poventsa (kaupunki) • Repola • Rimoila • Rukajärvi • Sunku
Petroskoin kihlakunta	Ahnus • Jallahti • Latva • Munjärvi • Kentjärvi • Kontupohja • Petroskoi (kaupunki) • Pyhäjärvi • Soutjärvi • Suoju • Suurlahti • Säämäjärvi • Tipinitsa • Tiudia • Tolvoja
Aunuksen kihlakunta	Aunus (kaupunki) • Kotkatjärvi • Mätässyvä • Nekkula • Riipuskala • Tulemajärvi • Vaaseni • Vieljärvi • Vitele

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[1] Otavan iso tietosanakirja, osa 5, s. 448 jälkeinen Itä-Karjalan kartta. Helsinki: Otava, 1933.

[2] Pieni tietosanakirja, s. 889-890. Helsinki: Otava, 1927. Projekt Runeber - Pieni tietosanakirja (viitattu 30.11.2010).

[Karjalan_asnt_1926-3] Karjalan ASNT:n Tilastohallinto/Igor Sergeev: Karjalan ASNT:n asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1926 väestönlaskun aineiston mukaan) Suomen Sukututkimusseura. Arkistoitu 21.10.2013. Viitattu 30.11.2010.