Populaatiogenetiikka

Populaatiogenetiikka tai väestögenetiikka[1] on perinnöllisyystieteen haara, joka tutkii alleeli- ja genotyyppifrekvenssien vaihtelua populaatioissa sekä tätä vaihtelua sääteleviä evoluutiotekijöitä: luonnonvalintaa, geneettistä ajautumista, mutaatioita ja geenivaihtoa. Populaatiogenetiikka pyrkii selvittämään myös adaptaation ja lajiutumisen mekanismeja.

Populaatiogenetiikkaa sovelletaan esimerkiksi evoluutiotutkimuksessa, populaatioekologisessa tutkimuksessa, jalostuksessa, väestöjen ja populaatioiden historian tutkimuksessa, tautiperimän kartoituksessa ja rikostutkimuksessa. Alan keskeisiä tutkimusmenetelmiä ovat matemaattinen mallintaminen, kokeellinen tutkimus ja luonnonpopulaatioiden tutkimus.

Nykyaikainen synteettinen evoluutioteoria (moderni synteesi) syntyi, kun populaatiogenetiikka sovitettiin yhteen klassisen Charles Darwinin aloittaman evoluutioteorian kanssa 1930- ja 1940-lukujen aikana.

Lähteet

  1. Metatesaurus Rex -hakuohjelma: Populaatiogenetiikka Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 8.9. 2008.

    Aiheesta muualla


    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.