Popot

Popot (myös Mina, Peda, Xwla tai Hula) on nimitys länsiafrikkalaisille etnisille ryhmille ja pienille esikoloniaalisille kuningaskunnille[1] Guineanlahden rannalla, nykyisten Beninin ja Togon alueilla.[2]

Popojen (xwla) kuninkaan linna sijaitsee Hévessä, Grand-Popossa.
Hänen majesteettinsa Méto Ahoussan Hélékétché Alifa, on Grand-Popon kuningas ja popojen kuninkaiden jälkeläinen.

Popoja asui Grand-Popossa ja Petit-Popossa, jotka sijaitsivat Ouidahista länteen. Petit-Popo eli nykyinen Aneho on nykyisen valtionrajan toisella puolen Togossa. Näillä paikkakunnilla oli tärkeä historiallinen merkitys alueella rannikon orjakaupalle. Erityisesti Grand-Popo oli vilkas orjakaupan keskus. Se toimi myös perinteisesti Ouidahin, (Houédan kuningaskunta) kuninkaiden pakopaikkana, kun Dahomeyn sotajoukot hyökkäsivät niitä vastaan pohjoisesta.[1]

Little-Popon ja Grand-Popon satamat olivat Anéhossa ja Agbanakenissa, jotka ovat nykyisen Togon alueella. Popot tunnetaan Kultarannikon mina-kansana 1600-luvulle asti. Popojen kuningaskuntien rannikkokaistale oli tärkeä keskus transatlanttisen orjakaupan aikana. Eräs Portugalin tärkeimpiä kauppapaikkoja ja orjien välivarastoinnin asemia oli sen lähelle rakennettu Elmina. Popojen alue oli myös tärkeä turvapaikka, josta Ouidahin rannikolla sijaitsevan kuningaskunnan kuninkaat hakivat suojaa Dahomeyn hyökkäysten aikana.[2]

Ewe-kieltä puhuvat popot, jotka asuttavat Popon rannikkoa, ovat peräisin Ga-Dangme ja Fante-kansoista, jotka muuttivat alueelle 1600-luvulla. Kielellisesti popot lasketaan kuuluviksi ewe-ryhmään.[2]Suullisen perimätiedon mukaan popojen kuningaskuntien perustajat olivat Oduduwan jälkeläisiä, joka oli legendaarinen Ile-Ife-kaupungin perustaja, joka oli Oyo-kansan pääkaupunki. Historioitsijat arvelevat, että popojen suhteet Ile-Ifeen alkoivat vasta 1700-luvulla, kun the Oyo-imperiumi alisti kuningaskuntansa ja uudisti popojen traditioita pystyäkseen oikeuttamaan veronkanto-oikeuksiaan heille.[2]

Varhainen paikan nimi

Varhaiset maininnat popo-nimen käytöstä liittyvät portugalilaisiin, jotka etsivät mahdollisuuksia uusien kaupankäynnin kohteisiin Guineanlahden rannikolla. Heidän dokumentissaan vuodelta 1553 mainitaan ”Joki, jota kutsutaan nimellä Papoues” eli Popo.[3]

Portugalilaisten 1500-luvun dokumenteissa Popo-sanasta käytetään muotoja ''Papoues'' tai ''Poupous''. Seuraavien kahden sadan vuoden ajan sitä käytettiin sekä toponyyminä, että ihmisryhmää tarkoittavana yleisnimenä. Luultavasti se viittasi alun perin nykyiseen Grand-Popoon, josta portugalilaiset ostivat silloin tällöin orjia, kuten myös hollantilaiset, jotka korvasivat portugalilaiset alueen merkittävimpänä kaupallisena voimana 1630-luvulta lähtien.[3][4]

Vuodesta 1659 eurooppalaisten dokumenteissa alettiin erottamaan ”iso” ja ”pieni” Popo (Grand-Popo ja Little/Petit/Klein Popo), vaikkakaan ei ole aina selvää kumpaa tarkoitetaan.[4]

Katso myös

Lähteet
  1. Houngnikpo, Maturin C. ja Decalo, Samuel: Historical Dictionary of Benin. The Scarecrow Press, 2013.
  2. Page, Willie F., toim: Encyclopedia of African history and culture Volume III from conquest to colonization (1500 to 1850), s. 227. Facts on File Inc., 2005.
  3. Law, Robin ja Pinto, P.: New Evidence on Relations between Portugal and the Kingdom of Allada in the Sixteenth Century. History in Africa, 2020. Artikkelin verkkoversio. en
  4. Jones, Adam ja Sebald, Peter: An African Family Archive: The Lawsons of Little Popo/Aneho (Togo) 1841-1938, s. 2. OUP/British Academy, 2005.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.