Pompeiuksen kuuria

Pompeiuksen kuuria oli Pompeiuksen rakennuttama kuuria, joka sijaitsi Pompeiuksen teatterin yhteydessä, Roomassa.

Pompeiuksen kuurian näkyvillä olevat jäänteet Roomassa.

Rooman senaatti kokoontui tilapäisesti Pompeiuksen kuuriassa, sillä edellinen kuuria oli tuhoutunut tulipalossa eikä Julius Caesarin rakennuttama Curia Julia ollut vielä valmistunut. Kun senaatti piti kokoustaan Pompeiuksen kuuriassa, salaliittolaiset murhasivat siellä Caesarin vuonna 44 eaa.

Rakennuksen historiaa ja arkeologiaa

Gnaeus Pompeius Magnus päätti rakennuttaa vuonna 62 eaa. sotasaalisrahoillaan Roomaan teatterirakennuksen sivurakennuksineen. Yksi sivurakennuksista oli kuuria, jonka sisälle hän laitatti patsaansa. Rakennuksen oli määrä korostaa rakennuttajansa mahtia. Teatteri säilyi vuosisatoja, mutta kuuria oli olemassa vain noin vuosikymmenen.[1]

Caesarin murha johti poliittisiin väkivaltaisuuksiin ja sisällissotaan. Sisällissodan voittaja, keisari Augustus poistatti rakennuksesta Pompeiuksen patsaan, minkä jälkeen se sytytettiin tuleen. Jäännösten päälle rakennettiin julkinen käymälä.

Rakennus sijaitsi alueella, jonka nimi on nykyään Largo di Torre Argentina. Ensimmäiset kaivaukset tehtiin diktaattori Benito Mussolinin määräyksestä 1930-luvulla. Rakennelman perustukset on löydetty, mutta nykyään niiden yli kulkee katu ja raitiovaunulinja.

Uusia kaivauksia tehtiin vuonna 2012. Tuolloin ilmoitettiin, että Caesarin kuolinpaikka olisi löydetty. Se olisi merkitty rakennuksen lattiaan ennen sen hävittämistä.[2] Paikkaa suunniteltiin avattavaksi yleisölle vuonna 2013.

"Caesarin kuolema" Vincenzo Camuccinin maalaus. Caesar lyyhistyy Pompeiuksen patsaan eteen sen jälkeen, kun salaliittoon kuuluneet senaattorit ovat iskeneet häntä tikareillaan.

Lähteet

  1. Samuel Ball Platner: A Topographical Dictionary of Ancient Rome, Curia Pompei LacusCurtius. Viitattu 29.7.2009. (englanniksi)
  2. Julius Caesarin puukotuspaikka löytyi Rooman keskustasta 2012. Yle.fi. Viitattu 21.7.2017.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.