Pomorit
Pomorit, myös pomortsit (ven. помо́ры, pomory) on vanha venäläinen kansanryhmä Vienanmeren ympäristössä. He puhuvat pomorin murretta. Asukkaita tiedetään tulleen 800-luvulla Novgorodista ja venäjänkielisestä Itä-Euroopasta. Pomoreilla on oma erityinen kansallistunteensa, joskaan he eivät kiellä venäläisyyttäänkään. Kieltä pidetään venäjän murteena. Alueen tärkein kaupunki on Arkangeli, mutta pomoreita asuu myös Belomorskin seudulla Karjalan tasavallassa sekä Kuolan niemimaan Kantalahden ja Turjan (Terin) piireissä, jota myös Turjanrannaksi kutsutaan, erityisesti Umba- ja Varzugajokien suistoissa.
Pomorit | |
---|---|
Pomorilaista puuarkkitehtuuria Malyje Korelyn ulkomuseossa Arkangelin lähellä |
|
Väkiluku | 6571 (v. 2002)[1] |
Asuinalueet | Norja |
Kielet | venäjä |
Uskonnot | ortodoksisuus, vanhauskoisuus |
Sukulaiskansat | venäläiset |
Pomoreilla, turjansaamelaisilla ja vienankarjalaisilla on ollut perinteisesti hyvät välit keskenään. Myös Norjassa on asunut pomoreita. ja Norjan pohjoisosien itäosissa puhuttiin niin sanottua russenorskin kieltä, joka oli sekoitus norjaa ja venäjää. Vastaavasti Kuolan niemimaalla on elänyt norjalaisia. Stalinin etniset puhdistukset sekä toinen maailmansota Muurmannin radan puolustuksineen olivat pomorien asuinalueen alueen väestölle raskasta aikaa.[2]
Pomorien etnisestä asemasta on ollut kiistelyä jälleen 2010-luvulla.[3]
Kulttuuri
Pomoreilla on omintakeinen lauluperinteensä. Turjan piirin keskuksessa Umbassa pidetään kolmen vuoden välein kansainvälinen folklorefestivaali, viimeksi kesäkuussa 2005.
Muita merkityksiä
Lähteet
- Venäjän vuoden 2002 väestönlaskenta (Arkistoitu – Internet Archive)
- Varangin Pomorimuseo Vuoreijassa Varanger museum. Viitattu 27.10.2022.
- J.P.Šabajev ja M.J.Zaborin: Поморский диспут (verkkoversio) Этнополитическая ситуация в Россиии сопредельных государствах в 2012 году. 2013. Moskova: Институт этнологии и антропологии РАН, Сеть этнологического мониторинга и раннего предупреждения конфликтов (EAWARN). Viitattu 21.2.2021. (venäjäksi)