Pohja
Pohja (ruots. Pojo) on Suomen entinen kunta ja vanha uusmaalainen kirkkopitäjä, joka nykyään on osa Raaseporin kaupunkia Uudenmaan maakunnassa. Kuntaliitoksen aikaan kunnassa asui 4 936 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala oli 266,13 km², josta 41,47 km² oli vesistöjä.[1] Väestötiheys oli 21,97 asukasta/km². Vuoden 2009 alussa Pohjan kunta ja Karjaan ja Tammisaaren kaupungit lakkautettiin ja muodostettiin uusi Raaseporin kaupunki.[4]
Pohja Pojo |
|
---|---|
Entinen kunta – nykyiset kunnat: Raasepori |
|
sijainti | |
Pohjan vanha kunnantalo, nykyisin luksusasuintalo, 2022. |
|
Sijainti | |
Lääni | Etelä-Suomen lääni |
Maakunta | Uudenmaan maakunta |
Seutukunta | Tammisaaren seutukunta |
Kuntanumero | 606 |
Hallinnollinen keskus | Pohjan kirkonkylä |
Perustettu | 1359 |
Kuntaliitokset | Osa Karjaaseen (1933) |
Liitetty | 2009 |
– liitoskunnat |
Karjaa Tammisaari Pohja |
– syntynyt kunta | Raasepori |
Pinta-ala |
266,13 km² [1] (1.1.2008) |
– maa | 224,66 km² |
– sisävesi | 23,09 km² |
– meri | 18,38 km² |
Väkiluku |
4 936 [2] (31.12.2008) |
– väestötiheys | 21,97 as./km² (31.12.2008) |
Ikäjakauma | 2007 [3] |
– 0–14-v. | 17,6 % |
– 15–64-v. | 63,0 % |
– yli 64-v. | 19,3 % |
Pohjan kunta oli kaksikielinen; 59 prosenttia sen asukkaista puhui suomea ja 37 prosenttia ruotsia.
Pohjan naapurikunnat olivat Karjaa, Karjalohja, Kisko ja Tammisaari. Vuoteen 1993 saakka naapurikuntiin kuului Tammisaareen liitetty Tenhola.
Pohja on Suomen metalliteollisuuden synnyinsijoja. Pitäjään perustettiin noin vuonna 1630 Antskogin ruukki, vuonna 1641 Billnäsin ruukki ja vuonna 1649 Fiskarsin ruukki.
Merkittävin yksityinen työnantaja on Fiskars Brands Finland Oyj.
Nähtävyyksistä tärkeimpiä ovat ruukit ja kirkonkylän noin vuonna 1470 rakennettu harmaakivikirkko. Entisen kunnan alueella on myös kolme täysimittaista golfkenttää: Ruukkigolf sekä Nordcenter, jossa kaksi kenttää. Lisäksi alueella on kaksi ratsastuskeskusta: Påminne-laskettelukeskus sekä urheiluopisto Kisakeskus.
Kylässä toimiva sopimuspalokunta Pojo FBK on järjestänyt uudenvuodenilotulituksen vuodenvaihteen 1992–93 jälkeen joka vuosi, paitsi kun paloasema oli remontissa vuonna 2010. Toinen poikkeus oli vuoden 2020-21 vaihde, jolloin tapahtumaa ei järjestetty koronapandemian takia.[5] Tapahtumalla on vuosittain yli 130 sponsoria ja budjetti on noin 10 000€.[6]
Historia
Kalliomaalaukset
Vuonna 2017 löydettiin Lammasjärven kalliomaalaukset. Maalaukset ovat Suomen eteläisimmät ja läntisimmät. [5]Myös Pikku Kullaanjärveltä ja Määrjärveltä on löytynyt samoihin aikoihin kalliomaalauksia[7]. Määrjärven edhotettu kalliomalaus ei ole vielä todennettu arkeologien toimesta. Lammasjärven kalliomaalauksesta erottuu hirvi ja kämmenen jälki jotka ovat punamullalla maalattuja. Pikku Kullaanjärven maalauksessa näkyy ihminen ja hirvi. Maalaukset sijaistevat yli 40 metriä merenpinnan yläpuolella. Suurin osa Suomen kalliomaalauksista on ajoitettu 7000–3000 vuotta sitten tehdyiksi.
Kylät
Pohjan kylät kirkonkirjojen mukaan ovat: Andkärr, Ansku (Antskog), Baggby, Björsby, Bockboda, Bollsta (Bollstad), Borgby, Brunkom, Brödtorp, Böle, Dalkarby, Degernäs, Djekenkulla, Ekerö, Elimo, Fiskari (Fiskars), Gammelby, Gennäs, Grabbskog, Grännäs, Gumnäs, Gästerby, Hindraböle, Hällskulla, Jernvik, Kiila (Kila), Klinkbacka, Koppskog, Kuovila (Skogböle), Kvarnby, Kyrkbacka, Lillfors, Manibacka, Munckbacka, Mörby, Näsby, Pappila (Prästgården), Persböle, Pinjainen (Billnäs), Pohjankuru (Skuru), Pohjan kirkonkylä (Kyrkoby), Ramskulla, Sidsbacka, Sjösäng, Skarpkulla, Skogäng, Skrittskog, Skryttskog, Slicko, Sonabacka, Spakanäs, Starrböle, Stålbacka, Sunnanvik, Svedjeby, Sällvik, Tomasböle, Torby, Trädbollstad, Uusikartano (Nygård), Vesterby, Åminne (Joensuu[7]), Åminnefors (Joensuunkoski).
Koulutus
Pohjassa on kolme koulua, jotka ovat suomenkieliset Fiskarin koulu ja Pohjan kirkonkylänkoulu sekä ruotsinkielinen Pojo kyrkoby skola[8]. Klinkbackan koulu suljettiin 2020. Kisakeskus Kullaanjärven rannalla kouluttaa mm liikuntaa ja valmennusta.
Kulttuuri
Fiskarsin käsiteyöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden osuuskunta Onoma
Fiskarsin ruukki on vetänyt puoleensa luovien alojen ihmisiä ja 1990-luvulla siellä perustettiin Fiskarsin käsityöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden osuuskunta[9]. Vuonna 2023 Osuuskunnalla on 140 jäsentä. Se on järjestänyt useita näytteluitä Fiskarin ruukin lisäksi myös ulkomailla, muun muassa Lontoossa, Pariisissa ja Tokyossa[10]. Se pyörittää myös ruukissa olevaa Onoma Shopia, jossa myydään jäsenten tuotteita. Lisäksi ruukiissa on taiteilijaresidenssi. Onoma on järjestänyt yhdessä Luovi Designin kanssa Fiskars Village Design Biennalea vuodesta 2019.
Ruoka- ja juomakulttuuri
Fiskarsin ruukista on tullut aktiivinen ruokakulttuurin ja käsityön keskus. Siellä on kaksi ympärivuotista ravintolaa ja kaksi kahvilaa sekä kesällä kausitarjontaa. Sinne on kerääntynyt ruokatuottajia kuten Brukett joka valmistaa olutta, viiniä, siideriä, giniä ja viskiä. Fiskarsissa Slow Food Västnyland-yhdistys on järjestänyt Slow Food Festival -ruokamarkkinoita vuodesta 2010 joka syksy lokakuussa. Festivaali kerää paikallisia ruokatuottajia ja asiakkaita yhteen paikallisesti tuotetun ruuan parissa[11]. Pohjan Gurut ry on jo vuodesta 2009 järjestänyt Maan Maut ruokatorin joka saattaa ruokatuottajia ja kuluttajia yhteen[12].
Liikunta
Pohjassa on kaksi korkeatasoista goflrataa, Ruukkigolf ja Nordcenter Golf and Country Club. Påminne on Suomen eteläisin laskettelukeskus ja siellä voi kesällä ajaa määkiautoilla että alamäkipyörillä. Fiskars Village Trail Center tarjoaa maastopyöräilyn polkuverkoston Fiskarsin ruukissa. Siellä järjestetään myös vuosittain Suomen suurimmat fillarialan messu- ja demotapahtuma Bike Expo. Kisakeskuksessa voi harrastaa ja liikkua ja talvella se on suosittu talviuintipaikka. Påminnen halli toimiii salibändijoukkue FCB Raseborg Knightsin kotihallina.
Ulkoilu
Gumnäsissa Pohjan kyläyhdistys on rakentanut 3,8 km pitkän uloilureitin. 2021 he rakensivat kaksi frisbeegolfrataa: Gumnäs 18 väylällä ja Gumnäs mini 6 väylällä[13].
Nähtävyyksiä
- Pohjan pyhän Maarian harmaakivikirkko 1400-luvulta
- Entiset rautaruukit Antskog, Billnäs, Fiskars ja Åminnefors.
- Tomasbölen paperimyllyn[14] muistokivi
- Kasbergetin pronssikautinen hauta
- Fleminginkivi
- Skarpkullan museo[15]
Tapahtumat
Tunnettuja pohjalaisia
- Peter Lindroos, opperalaulaja
- Helene von Julin, C G E Mannerheimin äiti
- Emil Linsay von Julin, ruukinpatruuna
- Albert Lindsay von Julin, vuorineuvos
- Johan Albert Edvard von Julin, yritysjohtaja
- I.A. von Julin,
- Sophie von Julin
- Ernst Linder, sotilas
- Bertel Gardberg, muotoilija ja hopeaseppä
- Sture Lindholm, historioitsija ja opettaja
- Laura Madigan, sirkusartisti
- Caj-Gunnar Lindström, kansallistaloustieteilijä
- Manne Runsten, maalari
- Heidi Schauman, taloustieteilijä
- Alf Lindblad, urheilija
- William Olsen, urheilija ja opettaja
- Reijo Stålberg, kuulantyöntäjä
- Yrjö Kivivirta, mäkihyppääjä
- Erik Eriksson, urheilija
- Albert Winter, urheilija
- Rolf Kullberg, Suomen pankin pankinjohtaja
- Olavi Lindén, muotoilija
Lähteet
- Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
- Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
- Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
- Valtioneuvoston päätös 22.11.2007
- Länsi-Uudenmaan suurin ilotulitus päätettiin perua koronan vuoksi Etelä-Uusimaa. 15.10.2020. Viitattu 31.10.2021.
- Pohjan uudenvuoden ilotulitus on yksi Suomen näyttävimmistä - katso missä muualla ruuti lentää taivaalle! Länsi-Uusimaa. 28.12.2018. Viitattu 7.9.2019.
- Doria.fi, s. 12 Viitattu 10.6.2011
- http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1060
- https://onoma.fi/meista/
- https://onoma.fi/nayttelyt/
- https://slowfoodvastnyland.org/fi/slow-food-festival/
- https://www.ts.fi/ruoka/1283490580
- https://www.facebook.com/GumnasFrisbeegolf/
- https://www.inkoo.info/l/tomasbolen-paperimylly/
- https://pojo.hembygd.fi/pa_svenska/