Poikkeavuus
Poikkeavuudella tarkoitetaan sosiologisessa kontekstissa toimintaa tai käytöstä, joka rikkoo kulttuurisia normeja, kuten muodollisesti säädettyjä sääntöjä (esimerkiksi rikollisuus) tai epämuodollisia sosiaalisten normien (kuten perinteiset tavat) rikkomuksia. Näiden sääntöjen syntyminen, muuttuminen ja toimeenpaneminen kuuluu sosiologien, psykologien, psykiatrien ja kriminologien tutkimusalueeseen.
Poikkeavuus sosiaalisten normien rikkomisena
Normit ovat tiettyjä käyttäytymisen malleja, jotka tekevät ihmisten käyttäytymisestä yhteiskunnassa ennustettavaa. Ne muuttuvat yhteiskunnan muuttuessa, ja ovat riippuvaisia kontekstista kuten yhteiskuntaluokasta ja ikäryhmästä.
Poikkeavuus tarkoittaa näiden kulttuurisesti vahvistettujen normien rikkomista. Tämä määritelmä voidaan tulkita useilla eri tavoilla. Sosiaaliset normit ovat erilaisia eri kulttuureissa: toisessa kulttuurissa poikkeavuus ja sääntöjen rikkominen voidaan toisessa yhteiskunnassa tulkita normaaliksi. Jotkut poikkeavat toiminnot voivat olla rikollisia.
Teoria
Poikkeavuutta pyrkii selittämään kolme sosiologista suuntausta: rakenteellinen funktionalismi, symbolinen interaktionismi ja konfliktiteoria.
Kirjallisuutta
- Anderson, Leon: Deviance : Social Constructions and Blurred Boundaries. University of California Press, 2017. ISBN 978-0-520-29237-6.
- Delaney, Tim: Social Deviance. Lanham : Rowman & Littlefield, 2017. ISBN 978-1-4422-5253-0.
- Jäntti, Saara ym. (toim.): Hulluus ja kulttuurinen mielenterveystutkimus. Jyväskylän yliopisto, 2019. Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja, 1457-6899 ; 125. ISBN 978-951-39-7705-4.