Pohjoismainen passivapaus

Pohjoismainen passivapaus on Pohjoismaiden kesken sovittu käytäntö, jonka mukaan Pohjoismaiden kansalaiset eivät tarvitse passia tai muuta matkustusasiakirjaa liikkuessaan Pohjoismaasta toiseen.

Passivapaus kattaa Suomen, Ruotsin, Norjan, Islannin ja Tanskan (mukaan lukien Färsaaret, mutta ei Grönlantia).

Passivapaus astui voimaan 12. heinäkuuta 1952.[1] Uudempi sopimus solmittiin vuonna 1954 Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan kesken.[2] Islanti liittyi sopimukseen vuonna 1955 ja Färsaaret vuonna 1966.[3][4]

Passivapaus on sisällöltään laajempi kuin Schengenin sopimus; Schengen-alueenkaan sisärajoillakaan ei yleensä tarkasteta matkustusasiakirjaa, mutta matkustajalla on kuitenkin oltava sellainen mukana.[5]

Vaikka Huippuvuoret kuuluvat Norjaan, se ei ole osa Schengen-aluetta ja rajatarkastusta edellytetään maahan saapuessa myös pohjoismaalaisilta.[6]

Lähteet

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.