Pohjoismainen Kennelunioni

Pohjoismainen Kennelunioni PKU (Nordisk Kennelunion) on pohjoismaiden kansallisten kennelliittojen väliseen yhteistyöhön tähtäävä unioni. Sen tarkoitus on yhdenmukaistaa ja yksinkertaistaa rekisteröintiin, näyttelyihin, käyttö- ja metsästyskokeisiin ynnä muuhun liittyviä sääntöjä ja ohjeita.

Kaikki PKU:n alaiset kennelliitot ovat FCI:n jäseniä, minkä johdosta ne tunnustavat automaattisesti kaikki kansainvälisesti hyväksytyt rodut ja noudattavat järjestön viitoittamia sääntöjä ja ohjeita.

Jokainen pohjoismainen kennelliitto voi päättää, haluaako se hyväksyä lisäksi myös sellaisia rotuja, joita FCI ei ole tunnustanut. PKU:n yleiskäytäntö on, että yhdessä jäsenmaassa tunnustettu rotu hyväksytään myös PKU:ssa ja sen myötä mieluiten muissakin jäsenmaissa. Tämän vuoksi on olemassa rotuja, jotka on tunnustettu kaikkien PKU-jäsenmaiden virallisissa kennelliitoissa, muttei FCI:ssä. Näin ei kuitenkaan aina tapahdu, ja on useita rotuja jotka on hyväksytty vain tietyissä jäsenmaissa. Niistä osalla voi olla PKU-tunnustus, mutta osalla ei sitäkään kuten esimerkiksi vain Ruotsin ja Suomen kennelliittojen hyväksymä gotlanninajokoira. SKL:n tunnustamista roduista gotlanninajokoiran lisäksi amerikankääpiökettuterrierillä ei ole PKU:n tunnustusta.

PKU:n tunnustamat FCI:n ulkopuoleiset rodut ovat australianlammaskoira l. working kelpie (ei SKL-rotu), itäeuroopanpaimenkoira, biewerterrieri (SKL-rotu vuoden 2019 alusta lähtien), tenterfieldinterrieri, amerikaneskimokoira, hälleforsinkoira, tanskanpystykorva, valkoinen ruotsinhirvikoira, englantilais-venäläinen ajokoira, plottinajokoira, sininen pesukarhukoira, venäjänajokoira ja venäjänbolonka.[1][2]

Ennen vuotta 1995 PKU:lla oli oma rotujaottelunsa, joka poikkesi huomattavasti FCI:n vastaavasta. PKU on FCI:n virallisesti nimeämä samojedinkoiran vastuu"maa", vaikka rodun alkuperämaaksi onkin tunnustettu Pohjois-Venäjä ja Siperia.