Pohjois-Savon maakunta

Pohjois-Savo (ruots. Norra Savolax, vuoteen 1998 Savon maakunta) on yksi Suomen 19 maakunnasta. Maakunnan asukasluku on 248 179 (tilanne 30.6.2021). Pohjois-Savo on asukasluvultaan Suomen kuudenneksi suurin maakunta.[4] Maakunnan keskuskaupunki on Kuopio. Muita kaupunkikeskuksia ovat Varkaus ja Iisalmi. Alueen maakunnallisena yhteiselimenä toimii Pohjois-Savon liitto.

Pohjois-Savon maakunta
vaakuna

lippu

sijainti

Historialliset läänit Viipurin ja Savonlinnan lääni (1634–1721)
Savonlinnan ja Kymenkartanon lääni (1721–1747)
Kymenkartanon ja Savon lääni (1747–1775)
Savon ja Karjalan lääni (1775–1831)
Kuopion lääni (1831–1997)
Itä-Suomen lääni (1997–2009)
Maakuntakeskus Kuopio
Maakuntajohtaja Marko Korhonen[1]
Kokonaispinta-ala 21 077,95 km²
5:nneksi suurin 2021 [2]
– maa 17 344,41 km²
– sisävesi 3 733,54 km²
Väkiluku 247 354
6:nneksi suurin 31.3.2023 [3]
– väestötiheys 14,26 as./km² (31.3.2023)
Maakuntalaulu Savolaisen laulu
Nimikkolajit  
– eläin hirvi
– järvi Juojärvi
– kala muikku
– kasvi kotipihlaja
– kivi apatiitti
– lintu kuikka
Lyhenne FI-15

Vesistöisen maakunnan suurin järvi on Kallavesi (pinta-ala 513 km²) ja korkein kohta Rautavaaran Maaselänmäki, joka yltää 318 metrin korkeuteen merenpinnasta.

Pohjois-Savoa ympäröivät seuraavat maakunnat: Keski-Suomi lännessä, Pohjois-Pohjanmaa luoteessa, Kainuu pohjoisessa, Pohjois-Karjala idässä ja Etelä-Savo etelässä.

28.2.1998 asti maakunnan nimi oli Savon maakunta.[5]

Historiallinen maakunta

Pohjois-Savon historiasta, maantieteestä ja kulttuurista:

Pääartikkeli: Savo

Kunnat
Pohjois-Savon maakunta kuntakeskuksineen.

Pohjois-Savossa on 19 kuntaa, joista viisi on kaupunkeja. Vuoden 2021 alusta maakuntaan liittyi 19. kunnaksi Joroinen. Kuntien sijainti käy ilmi oheisesta kartasta (kaupunkien nimet on lihavoitu):

Entiset kunnat

Suurimmat kunnat asukasluvun perusteella (31.7.2020)

  • 1. Kuopio, 119 997
  • 2. Siilinjärvi, 21 396
  • 3. Iisalmi, 21 317
  • 4. Varkaus, 20 393
  • 5. Leppävirta, 9 455
  • 6. Lapinlahti, 9 394
  • 7. Kiuruvesi, 7 934
  • 8. Suonenjoki, 7 014
  • 9. Pielavesi, 4 373
  • 10. Sonkajärvi, 3 870

Suurimmat taajamat

Vuonna 2017 Pohjois-Savossa sijaitsi 42 taajamaa.[6] Seuraavassa on lueteltu maakunnan 10 suurinta taajamaa.

#TaajamaKuntaVäkiluku
(31.12.2017)[7]
1Kuopion keskustaajamaKuopio&&&&&&&&&&088520.&&&&0088 520
2Varkauden keskustaajamaVarkaus 18 940
Leppävirta 249		&&&&&&&&&&019189.&&&&0019 189
3Iisalmen keskustaajamaIisalmi&&&&&&&&&&015293.&&&&0015 293
4Siilinjärven kirkonkyläSiilinjärvi&&&&&&&&&&011416.&&&&0011 416
5Toivala-VuorelaSiilinjärvi 5 524
Kuopio 153		&&&&&&&&&&&05677.&&&&005 677
6Suonenjoen keskustaajamaSuonenjoki&&&&&&&&&&&05200.&&&&005 200
7Leppävirran kirkonkyläLeppävirta&&&&&&&&&&&04209.&&&&004 209
8Kiuruveden keskustaajamaKiuruvesi&&&&&&&&&&&04160.&&&&004 160
9Lapinlahden kirkonkyläLapinlahti&&&&&&&&&&&03565.&&&&003 565
10Nilsiän keskustaajamaKuopio&&&&&&&&&&&03026.&&&&003 026

Maakuntakeskusta vastaava keskustaajama on lihavoitu.

Väestönkehitys
Pohjois-Savon väestönkehitys vuosina 2000–2014.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty maakunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2016 tilanteen mukainen.

Pohjois-Savon väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 253 913
1985
  
 257 894
1990
  
 258 633
1995
  
 260 085
2000
  
 253 759
2005
  
 250 064
2010
  
 247 943
2015
  
 248 129
2020
  
 244 094
Lähde: Tilastokeskus.[8]

Kristinusko

Pohjois-Savo käsitetään yleisesti herännäishenkiseksi alueeksi, mikä antaa alueen seurakuntaelämälle tietyn pohjavireen. Selkeiden kannattajaryhmien toiminta Pohjois-Savossa on kuitenkin verrattain vähäistä. Herännäisyyden ilmentyminen omaleimaisena liikkeenä on Etelä-Pohjanmaata heikompaa. Voimakkainta herännäisyyden kannatus on Kiuruveden–Iisalmen sekä Nilsiän alueella. Varsinkin Kuopion länsipuolisilla seuduilla erityistä kannatusta on vähäisesti.[9]

Lestadiolaisuutta esiintyy paikoitellen Pohjois-Savossa, erityisesti Leppävirran–Varkauden sekä Vieremän–Kiuruveden alueella. Kansanlähetys on saanut jalansijaa enimmäkseen Pohjois-Savon kaupunkipaikkakunnilla.[9]

Kuvia

Katso myös

Lähteet
  1. Pohjois-Savon liitto, Henkilöstö, 22.4.2017 (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2021 1.1.2021. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.5.2021.
  3. Väestörakenteen ennakkotiedot muuttujina Kuukausi, Alue, Sukupuoli, Ikä ja Tiedot 27.4.2023. Tilastokeskus. Viitattu 27.4.2023.
  4. Pohjois-Savon liitto, Pohjois-Savon tilastoesite, 22.4.2017 (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. Uudistuksia maakuntien nimiin mtvuutiset.fi. 26.2.1998. Viitattu 21.9.2022.
  6. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 27.11.2018.
  7. Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2017 Tilastokeskus. Arkistoitu 24.7.2018. Viitattu 27.11.2018.
  8. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2015 Tilastokeskus. Viitattu 15.11.2016. [vanhentunut linkki]
  9. Huotari, Voitto: Kirkkomme herätysliikkeet tänään, s. 153. Pieksämäki: Kirjapaja, 1981. ISBN 951-621-297-2.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.