Pohjois-Korea olympialaisissa

Korean demokraattinen kansantasavalta eli Pohjois-Korea osallistui olympialaisiin ensimmäisen kerran Innsbruckissa 1964, ja on ollut siitä lähtien mukana useimmissa talviolympialaisissa. Kesäolympialaisiin maa osallistui ensimmäisen kerran Münchenissä 1972. Se on ollut sen jälkeen mukana kaikissa kesäolympialaisissa, lukuun ottamatta Los Angelesia 1984 ja Soulia 1988, joita se boikotoi poliittisista syistä.[1] Pohjois-Korea ei myöskään osallistunut Tokion 2020 kesäolympialaisiin koronaviruspandemian vuoksi.[2]

Pohjois-Korea olympialaisissa
Maakoodi	PRK
Maan olympiamitalit
Mitalit Sija: 46 Kultaa 16 Hopeaa 17 Pronssia 23 Yhteensä 56
Kesäolympialaiset 1896 • 1900 • 1904 • 1908 • 1912 • 1920 • 1924 • 1928 • 1932 • 1936 • 1948 • 1952 • 1956 • 1960 • 1964 • 1968 • 1972 • 1976 • 1980 • 1984 • 1988 • 1992 • 1996 • 2000 • 2004 • 2008 • 2012 • 2016 • 2020 •
Talviolympialaiset 1924 • 1928 • 1932 • 1936 • 1948 • 1952 • 1956 • 1960 • 1964 • 1968 • 1972 • 1976 • 1980 • 1984 • 1988 • 1992 • 1994 • 1998 • 2002 • 2006 • 2010 • 2014 • 2018 • 2022 •
Pohjois-Korea muissa olympialaisissa
Korea (2018)
Infobox OK

Pohjois-Korean menestyksekkäimmät urheilumuodot olympialaisissa ovat painonnosto, paini, nyrkkeily, judo ja voimistelu.[3][4] Maan ensimmäinen olympiamitalisti oli pikaluistelija Han Pil-Hwa, joka sai hopeaa naisten 3 000 metrillä Innsbruckissa 1964. Hänen lisäkseen pohjoiskorealaisista on talvikisamitalin saanut vain Hwang Ok-Sil, joka saavutti pronssia naisten 500 metrin kaukalopikaluistelussa Albertvillessä 1992.[5][1]

Pohjois-Korean ensimmäinen olympiavoittaja oli ampuja Ri Ho-Jun, joka voitti pienoiskiväärin makuuasentokilpailun Münchenissä 1972.[3] Ainoa kaksi olympiakultaa voittanut maan edustaja on ollut vapaapainija Kim Il, 48 kg:n sarjassa Barcelonassa 1992 ja Atlantassa 1996. Eniten mitaleja, kolme, on saanut judoka Kye Sun-Hui, joka on saavuttanut yhden kullan, yhden hopean ja yhden pronssin, vuosina 1996–2004.[4][6]