Pohjois-Karjalan Osuuskauppa

Pohjois-Karjalan Osuuskauppa (PKO) on S-ryhmään kuuluva alueosuuskauppa.

Pohjois-Karjalan Osuuskauppa
Yritysmuoto Osuuskunta
Toimitusjohtaja Juha Kivelä
Kotipaikka Joensuu
Toiminta-alue Pohjois-Karjala ja Rautavaara
Liikevaihto 434 milj. € (2021)
Henkilöstö 1445 (2021)
Omistaja 103 212 asiakasomistajaa (2021)
Kotisivu http://pko.fi
PKO:n pääkonttori ja Siihtalan ABC-asema Joensuun rautatiesillalta kuvattuna.
Sokos Joensuun Rantakadulla.

Yrityksen toimialue kattaa koko Pohjois-Karjalan sekä Rautavaaran Pohjois-Savossa. Yrityksellä on liiketoimintaa Ilomantsissa, Joensuussa, Juuassa, Kiteellä, Kontiolahdella, Lieksassa, Liperissä, Nurmeksessa, Outokummussa, Polvijärvellä, Rautavaaralla, Rääkkylässä ja Tohmajärvellä. Yhtiön kotipaikka on Joensuu.


PKO:lla on kauppakeskus Prisma Joensuu, Prisma Rauta ja S-Rauta-rautakaupat, Sokos-tavaratalo, 33 S-marketia, 35 ravintolaa, 8 ABC-asemaa, 7 Salea, 4 hotellia, 6 S-Pankkipistettä sekä kiertävä palveluauto S-Biili.

PKO on osuuskunta, jolla oli vuonna 2021 yli 103 000 jäsentä. PKO-konsernin liikevaihto vuonna 2021 oli 434 miljoonaa euroa ja operatiivinen tulos 20,1 miljoonaa euroa. [1] PKO:n toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja on Juha Kivelä[2] (2007-). Hallintoneuvoston puheenjohtaja on Kim Wrange. [2]


Yrityksen myynnistä vuonna 2021 tuli 68,3 % päivittäistavarakaupasta, 11,1 % käyttötavarakaupasta, 10,5 % ravintolakaupasta, 5,7 % liikennekaupasta, 3 % matkailukaupasta ja loput muista toiminnoista.  Mainittujen toimintojen lisäksi PKO:n toimintaan kuuluvat laskettelurinteet Kolilla, pankkipalvelut, hautauspalvelu, kukkakauppa, parturikampaamoita, kauneushoitola, terveydenhoito. PK Terveys tarjoaa terveydenhuoltopalveluita työterveys- ja yksityisasiakkaille. PKO:n S-parturi-kampaamot sijaitsevat Kiteellä, Lieksassa S-marketien yhteydessä sekä Joensuussa Sokos-tavaratalossa sekä kauppakeskus Prismassa[1]. S-kauneushoitolat sijaitsevat S-parturi-kampaamoiden yhteydessä Joensuussa ja Lieksassa.[3]


Pohjois-Karjalan Osuuskauppa on osuuskunta ja osuuskauppa, jonka omistavat sen omistajajäsenet. PKO on siis sekä jäsen- että liikeyhteisö. Tämä kaksoisluonne erottaa osuuskaupan muista yritysmuodoista. Osuuskaupan perimmäinen tavoite on maksimoida omistajahyöty.[1]


PKO:hon on fuusioitu vuonna 1966 Martonvaaran Osuuskauppa, vuonna 1969 Kauppa-Sampo, Polvijärven Osuuskauppa ja Kuusjärven Osuuskauppa, vuonna 1984 Lieksan Osuuskauppa ja Liperin Osuuskauppa sekä vuonna 1991 Keski-Karjalan Osuuskauppa, joka oli syntynyt 1980-luvulla Kiteen Osuuskaupan, Rääkkylän Osuuskaupan ja tohmajärveläisen Osuusliike Yhteishyvän fuusiossa. Vuonna 2019 Jukolan Osuuskauppa yhdistyi PKO:hon.[4]


PKO:n tavoitteena on olla hiilinegatiivinen vuonna 2025[5] ja käyttää vuodesta 2030 eteenpäin pelkästään uusiutuvaa energiaa[6] Vuoden 2022 loppuun mennessä PKO on rakentanut 33 aurinkovoimalaa myymälöidensä katoille.[1] PKO on vähentänyt oman toimintansa päästöjä 70% vuonna 2021 vuoden 2015 tasoon verrattuna.[1] PKO käytti vuonna 2021 1,2 miljoonaa euroa yhteiskuntavastuuseen nuorten kesätyöllistämiseen, urheilu, kulttuuri- ja järjestötoiminnan tukemiseen sekä hyväntekeväisyyteen. [1]

Lähteet
  1. Pohjois-Karjalan Osuuskaupan vuosikertomus 2021 Pohjois-Karjalan Osuuskauppa. Viitattu 25.1.2023.
  2. PKO.fi uutinen: PKO:n hallintoneuvostossa laaja alueellinen edustus PKO.fi. 4.1.2023. Pohjois-Karjalan Osuuskauppa. Viitattu 25.1.2023.
  3. S-parturikampaamot.fi/s-kauneushoitola S-parturi-kampaamo. Viitattu 25.1.2023.
  4. S-ryhma.fi uutinen: PKO ja Jukolan Osuuskauppa yhdistyivät S-ryhma.fi. 2.9.2019. S-ryhmä. Viitattu 25.1.2023.
  5. PKO.fi uutinen: PKO leikkasi ilmastopäästöjään PKO.fi. 8.11.2021. Pohjois-Karjalan Osuuskauppa. Viitattu 25.1.2023.
  6. PKO.fi/vastuullisuus PKO.fi. Pohjois-Karjalan Osuuskauppa. Viitattu 25.1.2023.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.