Pohjois-Häme

Varhaisin merkitys Pohjois-Hämeen käsitteelle on historiallisen Hämeen maakunnan Jyväskylä-keskeinen pohjoisosa eli nykyinen Keski-Suomi ja aiempi Vaasan läänin itäosa. Tässä merkityksessä nimitys yleistyi 1800-luvulta loppupuolelta alkaen, kun Jyväskylän kaupungista alkoi muodostua alueen keskus.[1]

Myöhäisempi merkitys käsitteelle Pohjois-Häme oli Hämeen läänin Tampere-keskeinen pohjoisosa. Toinen nimitys samalle alueelle oli Pirkka-Häme. Tämä merkitys Pohjois-Hämeen käsitteelle yleistyi historiantutkija Viljo Rasilan mukaan vuoden 1906 eduskuntauudistuksen jälkeen Hämeen läänin pohjoisen vaalipiirin nimen innoittamana myös muilla elämänaloilla. Tällöin otettiin käyttöön muun muassa nimet Pohjois-Hämeen Nuorisoseurojen liitto (1907), Pohjois-Hämeen Hippos (1909) ja Pohjois-Hämeen suojeluskuntapiiri (1919).[2] Sanomalehtien nimissä Pohjois-Häme on esiintynyt lyhytaikaisesti Jämsässä ja Tampereella 1930-luvulla sekä Mäntässä 1950-luvulla.[3]

Kun suurin osa Hämeen läänin Tampere-keskeisestä pohjoisosasta oli Satakunnan historiallista maakuntaa, myös nimi Satakunta säilyi joidenkin järjestöjen nimissä, kuten esimerkiksi Hämeen-Satakunnan maanviljelysseura (1910)[2] ja myöhemminkin samankantaista nimeä on käytetty esimerkiksi vuodesta 1972 järjestetyn Sata-Häme Soi -musiikkitapahtuman nimessä.

Sittemmin Tampereen vaikutusalueen käytetymmäksi nimitykseksi tuli kuitenkin Pirkanmaa. Tähän oli alkusysäyksenä etenkin historiantutkija Jalmari Jaakkolan vuonna 1924 julkaisema Pirkkalaisliikkeen synty -tutkimus ja sen vaikutuksesta syntynyt suoranainen pirkkalaisuuteen kohdistuva romantiikka, jota ilmentävät esimerkiksi Wäinö Aaltosen Tampereen Hämeensillan Pirkkalaispatsaat vuodelta 1929.[4] Rinnakkaisena nimityksenä käsitteelle Pirkanmaa oli sen yleistymisen aikoihin käytössä myös Tammermaa, joka ei kuitenkaan yleistynyt samassa määrin ja oli 1960-luvulla enää varsin vähäisessä käytössä.[5]

Jo 1960-luvulla Keski-Suomi oli vakiintunut Jyväskylän vaikutusalueen nimeksi ja myös Pirkanmaa Tampereen vaikutusalueen nimenä oli vakiintumassa. Tämä näkyy maantieteilijä Mauri Palomäen vuonna 1968 julkaisemassa Suomen kansakoulujen opettajille tehdyssä kyselytutkimuksessa, jonka vastauksissa Keski-Suomen mainitsi koulunsa sijaintipaikaksi 5,62 prosenttia kaikista vastaajista (homogeenisuusindeksi alueen sisällä 0,840) ja Pirkamaan 2,95 prosenttia (homogeenisuusindeksi alueen sisällä 0,400), mutta Pohjois-Hämeen vain 0,35 prosenttia siten, että käsitteen Pohjois-Häme esiintymät vastauksissa sijoittuivat Virtain–Mäntän–Jämsän–Kuhmoisten linjalle sekä satunnaisesti Keski-Suomeen.[5] Vuonna 1980 maantieteilijä Kauko Mikkosen Vaasan läänissä ja siihen rajoittuvissa kunnissa tekemässä kyselyssä Pohjois-Häme esiintyi samaistumiskohteena Virroilla.[6]

2000-luvulla käsitettä Pohjois-Häme ovat käyttäneet nimissään koko Pirkanmaan alueella toimivista yhteisöistä esimerkiksi Pohjois-Hämeen Sairaanhoitajat ry[7], Suomen metsästäjäin liiton Pohjois-Hämeen piiri[8], Pohjois-Hämeen rauhanpuolustajat ry[9] ja Pohjois-Hämeen kennelpiiri[10]. Suppeammalla alueella nykyisen Pirkanmaan maakunnan pohjoisosissa toimivia yhteisöjä, joiden nimissä käsite esiintyy, ovat muiden muassa Mänttä-Vilppulassa, Ruovedellä, Virroilla, Jämsään kuuluvalla Kuorevedellä ja Ylöjärveen kuuluvassa Kurussa toimiva puhelinyhtiö Pohjois-Hämeen puhelin, jonka toimialueella ilmestyy myös Pohjois-Hämeen puhelinluettelo[11][12], Kurussa, Ruovedellä ja Virroilla toimiva Pohjois-Hämeen urheiluautoilijat ry[13], Virroilla, Mäntässä, Keuruulla, Ikaalisissa ja Parkanossa toimiva Pohjois-Hämeen OPKK[14] sekä Virroilla ja Ruovedellä toimiva Pohjois-Hämeen moottorikelkkailijat ry [15]. Näin käsite Pohjois-Häme esiintyy 2000-luvulla toisaalta Pirkanmaan harvemmin käytettynä synonyymina ja toisaalta paikallisessa käytössä Pirkanmaan pohjoisimmissa osissa toimivien yhteisöjen ja yritysten nimissä.