Pohjanmaa-luokan korvetti

Hankkeen suunnittelun ja hankinnan perusteina ovat Puolustusvoimien ja edelleen Merivoimien lakisääteiset tehtävät Suomen sotilaalliseksi puolustamiseksi, joita ovat merialueiden valvonta ja alueloukkauksien torjuminen, meriyhteyksien turvaaminen sekä merellisten hyökkäysten torjunta.[3] Pohjanmaa-luokan on määrä korvata vuonna 2015 käytöstä poistettu miinalaiva Pohjanmaa, neljä Rauma-luokan ohjusvenettä ja kaksi Hämeenmaa-luokan miinalaivaa. Vanhojen alusten korvaamista alettiin valmistella vuonna 2008, johon mennessä puolustusvoimat oli tehnyt uuteen kalustoon liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä. Hankkeeseen koottiin tuolloin asiantuntijoita niin sotilas-, laivasto-, insinööri- kuin strategia-aloilta täydennettynä sotilaspoliittisella ja geopoliittisella osaamisella.[4]

Hanke kirjattiin pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan 29. toukokuuta 2015. Saman vuoden syyskuussa puolustusministeri Jussi Niinistö valtuutti puolustusvoimat käynnistämään Laivue 2020 -hankkeen.[5] Aluksille saatiin tilausvahvistus vuoden 2018 budjetissa. Suunnittelusopimus solmittiin Rauma Marine Constructionsin kanssa, jonka telakalla alusten rakentamisen on määrä alkaa arviolta vuonna 2021. [2]

Hankkeen aikataulu monimutkaistui 8. maaliskuuta 2019, kun pääministeri Juha Sipilä pyysi hallituksensa eroa sote-uudistuksen kariutumisen takia. Hallituksen kaatumisen jälkeen oikeuskansleri Tuomas Pöysti ilmoitti puolustusministeriölle, ettei toimitusministeristöksi muuttunut Juha Sipilän hallitus voi tehdä Laivue 2020 -hankkeen hankintapäätöstä.[6] Syiksi mainittiin muun muassa, että "Laivue 2020 -alusten hankintapäätös on hallituksen valmistelussa arvioitu merkittäväksi ja laajakantoiseksi" ja "hankinnassa on myös arvioitu olevan merkittäviä elinkeino- ja teollisuuspoliittisia näkökohtia". Puolustusministeriön strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja Lauri Puranen arvioi tuolloin, että oikeuskanslerin linjaus tarkoittaa "arviolta muutaman kuukauden viivettä hankintapäätöksiin". Toisaalta hankintapäätökset olisivat saattaneet venyä joka tapauksessa, sillä sopimusneuvottelut olivat kesken.[7]

Taistelujärjestelmän tarjouskilpailussa parhaiten menestynyt tarjoaja oli Saab AB. Kesän 2019 kuluessa sopimuskokonaisuutta käytiin läpi puolustushallinnossa ja ministeriötasolla ennen alkusyksyn päätöksentekovaihetta.[8] Alusten hankinta- ja rakentamissopimukset allekirjoitettiin Rinteen hallitusohjelman kirjausten mukaisesti Turussa torstaina 26.9.2019. Sopimusten allekirjoitukseen osallistuivat Puolustusvoimien logistiikkalaitos, Rauma Marine Constructions Oy, Saab Ab ja sekä Merivoimat.[9]

Syyskuuhun 2019 mennessä hankkeen aikataulu oli vuoden myöhässä, mutta muuten Laivue 2020 -hanke näytti etenevän lähes suunnitellusti.[10] Marraskuussa 2021 hankkeen kerrottiin viivästyvän entisestään puolesta vuodesta vuoteen[11]. Laivueen oli kuitenkin määrä olla valmis vuonna 2028.[11] Kesällä 2022 laivojen kerrottiin myöhästyvän puolitoista vuotta suunnitellusta ja valmistuvan aikaisintaan vuonna 2029[12][13]. Ohjelmajohtaja Lauri Purasen mukaan edes ensimmäisen laivan rakentamista ei oltu tuolloin vielä aloitettu, vaan rakennustyöt pääsevät käyntiin vasta 2023[13].

Alusten pääasejärjestelmiksi on suunniteltu meritorjuntaohjukset ja merimiinat. Lisäksi aseistukseen tulee kuulumaan useita omasuoja-asejärjestelmiä: ilmatorjuntaohjukset ja Hamina-luokan ohjusveneistä riisuttavat Bofors 57mm Mark 3 -tykit[14] ilmatorjuntaan sekä torpedot sukellusveneiden torjuntaan. Hankkeen myötä torpedoasejärjestelmä tulee palaamaan Merivoimien suorituskykyjen joukkoon pitkähkön tauon jälkeen: Merivoimien kaukotorjunta perustui vuodesta 1944 aina 1970-luvun puoleenväliin saakka torpedoilla varustettavien moottoritykkiveneiden operaatioihin, joihin pyrittiin yhdistämään järeän rannikkotykistön tuli. Vuonna 1965 tehty päätös meritorjuntaohjuksen hankinnasta käynnisti hitaan, mutta väistämättömän muutoksen, jonka seurauksena meritorjuntaohjuksesta tuli 1980-luvun alkuun mennessä kaukotorjunnan pääase torpedon jäädessä taka-alalle.[15] Aseistukseen kuuluu Gabriel-ohjus pintatorjuntaohjus 2020 järjestelmässä.[16] Lisäksi nykykalustoon verrattuna uutena suorituskykynä aluksille tulee UAV-lennokkien hangaari.

Puolustusministeriö ilmoittaa monitoimikorvetin tärkeimmiksi suorituskyvyiksi:

• Pintatorjuntakyky avomerelle.
• Merimiinoituskyky.
• Sukellusveneentorjuntakyky.
• Merioperaatioiden johtamiskyky.
• Korvetti voi olla pitkään merellä.
• Korvettia voidaan käyttää ympäri vuoden. Se pärjää Itämerellä, vaikka sää tai jäätilanne olisi mikä tahansa.

Pohjanmaa-luokan suunnitellut suorituskyvyt.[17]

Alusten rakenteessa pyritään mahdollisimman vähäiseen tutkanäkyvyyteen.

Julkisuuteen annetut tiedot alusluokan koosta ovat muuttuneet ylöspäin hankkeen edetessä.[10] Kun hanketta koskeva uutisointi alkoi, puhuttiin runsaat 90 metriä pitkistä aluksista[19], joiden uppouma olisi yli 2 000 tonnia[20]. Viimeisimmän tiedon mukaan Pohjanmaa-luokan alukset ovat 117 metriä pitkiä ja uppoumaltaan 4 300-tonnisia[18]. Kolme metriä pituuden lisäyksestä johtuu siitä, että aluksen kantavuuden haluttiin olevan riittävä koko käyttöiän ajan[18].

Pohjanmaa-luokan aluksiin tulee 73 hengen miehistö[18].

Pohjanmaa-luokan alukset ovat Suomen suurimpia taistelualuksia[21]. Toiseksi suurimpia Suomessa ovat Hämeenmaa-luokan miinalaivat, joiden pituus on 77 metriä ja uppouma 1 300 tonnia[21].

Ruotsin tärkeimpiin pintataistelualuksiin Visby-luokkaan verrattuna Pohjanmaa-luokan laivat ovat uppoumaltaan yli kuusi kertaa suurempia ja pituudeltaan yli 40 metriä pidempiä.[10]

Venäjän laivaston Stereguštši-luokan aluksiin verrattuna Pohjanmaa-luokan laivat ovat noin 10 metriä pitempiä ja uppoumaltaan 1 800 tonnia suurempia.[10]

Hankkeen hinnaksi oli alun perin ilmoitettu 1,2 miljardia euroa.[10] Loppuvuodesta 2016 teollisuus ilmaisi huolensa Laivue 2020 -hankkeen kustannusten kasvun uhkasta. Puolustusministeriön mukaan Laivue 2020 -hankkeelle asetetut vaatimukset saavutettaisiin hankintaan suunnitellulla rahoituksella, ja kustannukset jakaantuisivat siten, että alusten rakentamiseen kohdistuu vajaa puolet, taistelujärjestelmäkokonaisuuteen vajaa puolet ja muihin kustannuksiin loppuosa.[22][23] Puolustusministeriön strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja Lauri Puranen sanoi tuolloin, että hinta pitää: "Hankinta on käsketty suunnitella kiinteällä 1,2 mrd euron budjetilla – lisärahoitusta ei haeta eikä myönnetä.”[23] Julkisuuteen saatujen tietojen mukaan lisärahoitusta kuitenkin haettiin ja myönnettiin 100 miljoonaa euroa, mikä nosti hankkeen kokonaishinnan 1,3 miljardiin euroon.[10] Lokakuussa 2022 hankkeelle esitettiin 104 miljoonan euron lisärahoitusta vuosille 2025–2027[24]. Huhtikuussa 2023 arvio loppuhinnasta oli 1,45 miljardia euroa[18].

Laivue 2020 -hankkeesta käyty julkinen keskustelu sai lisäkierroksia loppuvuodesta 2016, kun Puolustusvoimat ja Rauma Marine Constructions Oy solmivat aiesopimuksen[25] Laivue 2020 -alusten hankkimiseksi. Tässä yhteydessä hankkeen näkyväksi kriitikoksi nousi Iltalehden Olli Ainola, joka kritisoi suunniteltua alusluokkaa helpoiksi maalitauluksi sekä koko laivasto-ohjelmaa turhaksi verrattuna maavoimien ja ilmavoimien tarpeisiin. Ainolan keskeinen viesti oli, että "sotilasjohdon ajaman neljän valtamerialuksen tilaus ja sen tarve pitää vaihtoehtoineen arvioida kriittisesti uudelleen".[26][27] Niin ikään mediassa näkyvyyttä saaneessa vastineessaan Puolustusministeriö korosti, ettei aluksia pidä tarkastella irrallisena hankkeena, vaan merkittävänä osana Suomen puolustusjärjestelmäkokonaisuutta.[28] Epävirallisemmissa yhteyksissä Ainolan kirjoituksia kritisoitiin muun muassa väärien päätelmien tekemisestä ja väärän tiedon levittämisestä.[29][30]

Alkuvuodesta 2017 näkyvyyttä sai prikaatikenraali evp Lauri Kiianlinnan Helsingin Sanomissa julkaistu mielipidekirjoitus. Kiianlinnan mukaan 1,2 miljardin euron alusinvestointi tarkoittaa, että alueellisen puolustusjärjestelmän rahoituksesta joudutaan tinkimään. Kirjoituksessaan Kiianlinna esitti, että Suomen olisi tärkeämpää sijoittaa varoja maarajan ja rannikon puolustamiseen ja että osa varoista tulisi kohdentaa Maavoimien tarpeisiin ja erityisesti ilmatorjuntaan.[31][32] Puolustusministeriö vastasi Kiianlinnan kirjoitukseen muun muassa toteamalla, että "kaikkia puolustushaaroja tarvitaan ja niiden on kyettävä tehokkaaseen yhteistoimintaan" ja että "puolustushaaroja kehitetään siten, että niistä muodostuu tasapainoinen kokonaisuus".[33]

Puolustusministeriön mukaan korvettien uppouma on 600–3 000 tonnia ja fregattien uppouma on 2 500–6 000 tonnia[34][10]. Noin 3 900 tonnin uppouma tekisi Pohjanmaa-luokan aluksista siten fregatteja eikä korvetteja.[10] Ainakin toistaiseksi Puolustusvoimat on kuitenkin nimittänyt aluksia korveteiksi.[10] Merivoimien komentajan, lippueamiraali Jori Harjun mukaan fregatilla tarkoitetaan valtameriolosuhteissa operoimaan kykenevää alusta, kun taas korvetilla tarkoitetaan Itämeren kaltaisissa olosuhteissa, rannikon läheisyydessä ja rannikolla operoimaan kykenevää alusta, ja tähän myös Pohjanmaa-luokan alukset on suunniteltu[35]. Komentaja Pekka Hietakankaan mukaan Pohjanmaa-luokka kykenee moneen aselajitoimintoon, joskaan ei välttämättä samanaikaisesti, mikä tekee siitä enemmän korvetin kuin fregatin[18].

Yksittäisten alusten nimiä ei ole vielä julkistettu, mutta maakuntanimien käyttö jatkunee. Näin ollen alusten nimet lienevät: Pohjanmaa (poistunut käytöstä vuonna 2015), Hämeenmaa, Uusimaa (molemmat poistuvat käytöstä Laivue 2020 -hankkeen operatiivisen käyttöönoton myötä) ja Turunmaa (ollut edellisen kerran käytössä Turunmaa-luokan tykkiveneillä).