Pohjanhopeatäplä

Pohjanhopeatäplä (Boloria polaris) on täpläperhosten heimoon kuuluva keskikokoinen päiväperhonen. Suomen lajien uhanalaisarvioinnissa 2010 se on luokiteltu vaarantuneeksi (VU)[2].

Pohjanhopeatäplä
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa:

Erittäin uhanalainen [1]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Päiväperhoset Papilionoidea
Heimo: Täpläperhoset Nymphalidae
Alaheimo: Kaposiivet ja hopeatäplät Heliconiinae
Suku: Boloria
Laji: polaris
Kaksiosainen nimi

Boloria polaris
(Boisduval, 1828)
Synonyymit
  • Clossiana polaris

Koko ja ulkonäkö

Pohjanhopeatäplän siipien kärkiväli on noin 34–44 mm. Naaraat ovat keskimäärin koiraita kookkaampia. Siipien yläpinnen pohjaväri on ruskeankeltainen, missä on mustia kirjauksia. Kirjaukset ovat usein yhdistyneet mutkaisiksi poikkijuoviksi. Takasiiven yläpuolen tyvessä on mustaa kehnää. Takasiiven alapinnalla on X-kirjaimen muotoinen vaalea kuvio. Laji muistuttaa hyvin paljon tundrahopeatäplää (Boloria chariclea), mistä sen erottaa takasiipien alapinnan ulkoreunan T-kirjaimen muotoisisiksi kuroutuneista vaaleista reunatäplistä.[3][4][5]

Levinneisyys ja lentoaika

Pohjanhopeatäplä esiintyy sirkumpolaarisesti Euraasian ja Pohjois-Amerikan pohjoisosissa ja Grönlannissa. Fennoskandiassa sitä esiintyy yleensä vain 68° pohjoispuolella. Suomessa lajia tavataan harvinaisena ja paikoittaisena Lapin korkeimmilla tuntureilla.[6] Viimeiset havainnot Enontekiön tuntureilta ovat 1970-luvulta, mutta Tenojokea reunustavilla Utsjoen alueen tuntureilla laji elää edelleen.[7] Pohjanhopeatäplän lentoaika on kesä–heinäkuussa riippen esiintymialueesta. Suomessa lentoaika on yleensä kesäkuun lopulla tai heinäkuun alussa.[6][8]

Ruotsissa laji on erittäin uhanalainen ja saattaa olla jo hävinnyt kokonaan.[7]

Elinympäristö ja elintavat

Pohjanhopeatäplän elinympäristöä ovat tunturit puurajan yläpuolella ja tundra.[5] Elinympäristöä Suomessa ovat tunturien lakiosien karut paljakat. Laji talvehtii toukkana luultavasti kaksi kertaa.[6]

Ravintokasvi

Toukan ravintokasvi on tuntematon, mutta niitä saattavat lapinvuokko (Dryas octopetala) tai erityisesti liekovarpio (Cassiope tetragona).[7]

Lähteet
  • Olli Marttila, Tari Haahtela, Hannu Aarnio, Pekka Ojalainen: Suomen päiväperhoset. Tekijät ja Kirjayhtymä Oy, 1990. ISBN 951-26-3471-6.
  • Lionel G. Higgins, Norman D. Riley, suom. Olavi Sotavalta: Euroopan päiväperhoset. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1973. ISBN 951-30-2311-7.

Viitteet
  1. Lauri Kaila, Marko Mutanen: Pohjanhopeatäplä – Boloria polaris Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
  2. Jari-Pekka Kaitila, Kari Nupponen, Jaakko Kullberg & Erkki Laasonen 2010. Perhoset. Julk.: Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.). Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. s. 430–470
  3. http://perhoset.perhostutkijainseura.fi/historia/nymphalidae/maaritys/boloria.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/b/boloria_polaris.html
  5. http://www.nhm.uio.no/fakta/zoologi/insekter/norlep/nymphalidae/polaris.html
  6. Pertti Pakkanen: Pohjanhopeatäplä. Suomen Perhostutkijain Seura.
  7. Panu Välimäki, Kalle Männistö & Jari-Pekka Kaitila: Katsaus Enontekiön uhanalaisiin tunturiperhoslajeihin ja tunturiperhosseurannan esiintymisaluehavaintoihin vuosina 2008–2011. Baptria, 2011, 36. vsk, nro 3, s. 83. Suomen Perhostutkijain Seura.
  8. http://www.insects.fi/Lepidoptera/Nymphalidae/Boloria/polaris/Boloria%20polaris.htm%5Bvanhentunut+linkki%5D

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.