Pohjalaistalo

Pohjalaistalo viittaa Pohjanmaalla vallalla olleeseen hirsirakentamisen perinteeseen. Pohjalaistalolla on symbolinen arvo pohjalaisuuden ja pohjalaisen elämisen edustajana.[1]

Liinamaan talo Törnävän museoalueella Seinäjoella.

Talotyypin symboli on kaksifooninkinen (-kerroksinen) pitkä hirsitalo,[2] mutta todellisuudessa pohjalaistalo voi olla myös yksikerroksinen, ja pohja vaihtelee paikkakunnan mukaan. Tupien, porstuoiden, tupakammarien ja päätykammarien muunnelmia on erilaisia esimerkiksi Ilmajoella, Isossakyrössä ja Kortesjärvellä. Ikkunoihin saatiin mallia herraskartanoista, pappiloista ja kirkoista.[3] Arkikielessä pohjalaistalolla on laajempikin merkitys: siihen liitetään lisäksi talon kalustus ja tarvikkeet sekä pihapiiri muine rakennuksineen, toisinaan myös pelto ja metsä.[1]

Pohjalaistalojen juuret ovat 1600-luvulla yleistyneissä kaksitupaisissa asuinrakennuksissa.[1] Pohjalaistaloja rakennettiin 1700-luvulta 1900-luvun alkuun, ja niiden tausta oli varallisuus, jota syntyi tervakulttuurin ansiosta, ja pohjalaisen laivanrakennuksen ja kirkonrakentajasukujen tekninen taito. Vuonna 2013 rakennuksia alettiin kartoittamaan Ruralia-instituutin johdolla Potra-projektissa pyrkimyksenä saada aineistoa korjaus- ja uudisrakentamiseen.[4][3]