Metsien kasvillisuuskerrokset

Metsien kasvillisuuskerrokset ovat kerroksia, joissa pääasiassa kasvien tai sienien korkeuden perusteella jaotellaan metsissä kasvavat kasvit tai sienet eri ryhmiin. Maanpintaa lähimpänä oleva ja samalla matalin kerros on pohjakerros, jonka kasveihin kuuluvat sammalet, jäkälät sekä myös sienet. Pohjakerroksesta seuraava korkeampi kerros on kenttäkerros, johon kuuluu muun muassa heiniä, ruohoja, varpuja sekä korkeutensa perusteella myös puuntaimia. Kuitenkin puuntaimet voidaan katsoa kuuluviksi myös itseään korkeampaan kasvillisuuskerrokseen, joka on pensaskerros, kun taimet ovat pieniä, koska muutamassa vuodessa ne ylittävät kenttäkerroksen korkeuden. Pensaskerros ulottuu noin 50 senttimetrin korkeudesta 200 sentin korkeuteen. Yli kaksimetristen kasvien kasvillisuuskerros on puukerros.

Pohjakerros

Pohjakerros on metsien korkeudeltaan matalin ja lähinnä maanpinta oleva kasvillisuuskerros. Pohjakerrokseen kuuluvat sienet sekä kasveista sammalet ja jäkälät.

Kasvityyppien alalajit vaihtelevat metsätyyppien mukaan. Esimerkiksi lehdoissa on sammallajeja, joita ei ole kuivemmissa metsätyypeissä, esimerkiksi kuivilla kankailla.

Sammalet

Tyypillisiä lehdoissa esiintyviä sammalia ovat lehväsammal ja ruusukesammal. Tuoreiden kankaiden sammallajeja ovat seinäsammal, sulkasammal, kerrossammal ja karhunsammalet. Kuivilla kankailla pohjakerroksessa kasvavat seinäsammal, kerrossammal ja kynsisammalet.

Jäkälät

Lehdoissa ei yleensä jäkäliä kasva maassa, mutta puiden rungoilla niitä voi esiintyä. Esimerkiksi haavankeltajäkälä kasvaa haavan rungoilla. Jäkälä tarvitsee valoa, jonka lehdoissa vie rehevät kenttäkerroksen kasvit. Lisäksi seinäsammal tukahduttaa nopealla kasvullaan helposti jäkälän elintilan.

Toisaalta taas karukkokankailla, mistä puuttuu kenttäkerroksen kasvien kilpailu, voi jäkälä jopa määrittää metsätyypin. Jäkälätyyppi on kaikkialla Suomessa esiintyvä metsätyyppi.

Kenttäkerros

Kenttäkerros on metsien toinen kasvillisuuskerros maanpinnasta luettuna pohjakerroksen jälkeen. Kenttäkerrokseen kuuluvat noin 50–200 cm korkeita pensaita matalammat kasvit, joista monet kuuluvat ruohovartisiin siemenkasveihin, heinäkasveihin, varpuihin sekä sanikkaisiin. Kenttäkerroksen avulla metsätyyppioppiin liittyen määritellään Suomessa enemmistö metsätyypeistä, koska suksession alussa kenttäkerros muodostuu puustoa nopeammin ja näin ollen sen perusteella voidaan verrattain nopeasti määrittää metsätyyppi.

Ruohot

Ruohot ovat varreltaan puutumattomia. Ne kasvavat kärjestään päinvastoin kuin heinät, jotka kasvavat nivelkohdistaan. Kenttäkerroksen ruohovartisten tunnuslajien perusteella määrittyviä metsätyyppejä ovat käenkaali-oravanmarjatyyppi, kurjenpolvi-oravanmarjatyyppi, kurjenpolvi-metsäimarretyyppi.

Kenttäkerroksen ruohovartisia tunnuslajeja:

Varvut

Varvut ovat puuvartisia matalia kasveja, joiden korkeus vain harvoin yltää 50 cm:n pensaan korkeuteen. Siksi ne kuuluvat kenttäkerrokseen. Varpujen perusteella määritellään täsmentävästi monia metsätyyppejä, kuten käenkaali-mustikkatyyppi, kurjenpolvi-käenkaali-mustikkatyyppi, kurjenpolvi-mustikkatyyppi, mustikkatyyppi, puolukka-mustikkatyyppi, seinäsammal-mustikkatyyppi, puolukkatyyppi, variksenmarja-puolukkatyyppi ja variksenmarja-mustikkatyyppi, puolukkatyyppi sekä kanervatyyppi, variksenmarja-kanervatyyppi.

Kenttäkerroksen varputunnuslajeja:

Saniaiset

Saniaiset ovat itiökasveja, jotka kuuluvat putkilokasvien sanikkaisiin. Saniaistunnuslajien avulla määritetään muun muassa kurjenpolvi-metsäimarretyypin ja saniaistyypin metsät.

Kenttäkerroksen saniaistunnuslajeja:

Pensaskerros

Pensaskerros on kenttä- ja puukerroksien välissä. Siihen kuuluvat pensaat ja puiden taimet.[1]

Puukerros

Puukerros on ylin kasvillisuuskerros. Puukerros koostuu puista. Suomessa tyypillisiä puukerroksen puita ovat mänty, kuusi, rauduskoivu, hieskoivu, haapa ja jalot lehtipuut.[1]

Lähteet

Viitteet
  1. Lahti, Kimmo & Rönkä, Antti: Biologia: Ympäristöekologia. Helsinki: WSOY oppimateriaalit, 2006. ISBN 951-0-29702-X.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.