Podemos

Podemos (suomeksi "Pystymme") on espanjalainen vasemmistolainen poliittinen puolue, joka perustettiin 2014. Puolue ajaa suoraa demokratiaa, talousjärjestelmän demokratisoimista ja hyvinvointivaltion vahvistamista.[3]

Podemos

Perustettu 16. tammikuuta 2014
Pääsihteeri Ione Belarra
Ideologia vasemmistopopulismi,
demokraattinen sosialismi,[1]
suora demokratia,
talousdemokratia[2]
Poliittinen kirjo vasemmisto
Toimisto c/ Zurita 21
28012 Madrid
Edustajainhuone
35 / 350
Senaatti
0 / 266
Euroopan parlamentti
5 / 54
Kansainväliset jäsenyydet GUE/NGL
Kotisivu podemos.info
Pablo Iglesias, Podemos-puolueen ensimmäinen johtaja 2014−2021.

Puolue sai alkunsa maaliskuussa 2014, kun Madridin Complutensen yliopiston professori Pablo Iglesias ja joukko muita tieteen, kulttuurin ja journalismin edustajaa sekä aktivistia julkistivat manifestin kansalaisten tyytymättömyyden kanavoimisesta poliittiseksi liikkeeksi.[4]

Politiikka

Podemosin aatemaailmaa on kansainvälisessä lehdistössä verrattu Kreikan SYRIZA-puolueeseen, joka on syntynyt vastalauseena korkealle työttömyydelle ja talouskuripolitiikalle, ja joka toimii vahvasti internetin kautta.[5][6]

Podemos määrittelee, ettei ole perinteinen poliittinen puolue, vaan väline, jolla kansa saa sille kuuluvan päätäntävallan. Puolue koostuu löyhästi organisoiduista paikallisryhmistä, eikä puolueella ole virallisia jäseniä. Podemosin tavoitteena on ”avoin, elävä ja muuttuva liike, johon kuka tahansa voi osallistua.”[7]

Vaalit

Podemos saavutti eurovaaleissa 2014 viisi paikkaa Espanjan 54:stä saaden 7,98 prosenttiä äänistä [8].

Espanjan kunnallis- ja aluevaaleissa toukokuussa 2015 Podemos osallistui kansalaisliikkeiden muodostamien listojen kautta. Madridin pormestariksi nousi Ahora Madrid -liikkeen Manuela Carmena ja Barcelonan pormestariksi Barcelona en Comú -liikkeen Ada Colau. Molemmat liikkeet olivat lähellä Podemosia ja ammensivat sen tavoin kasvualustansa 15-M-liikkeen myötä syntyneestä kansalaisliikehdinnästä.[9].

Espanjan parlamenttivaaleissa 2015 Podemos saavutti 69 paikkaa parlamenttiin. Podemos osallistui vaaleihin osin aluevaalien tavoin osana kansalaisliikkeiden muodostamia koalitioita. Kataloniassa Podemosta edusti koalitio En Comú Podem, Galiciassa En Marea ja Valencian itsehallintoalueella Compromís - Podemos - És el moment.[10]. Espanjan senaattiin Podemos sai yhteensä 16 paikkaa[11].

Marraskuun 2019 vaaleissa Podemos oli mukana vaaliliitossa Unidas Podemos, jossa oli mukana tärkeimpänä puolueena Pablo Iglesiasin johtama Podemos sekä pienempi Izquierda Unida (Yhdistynyt vasemmisto).[12]

Espanjan marraskuun 2019 ennenaikaisissa parlamenttivaaleissa Unidas Podemos putosi kevään 42 paikasta 35:een.[13] Tammikuussa 2020 PSOE-puolueen pääministeri Pedro Sánchez sai parlamentin luottamuksen uudelle hallitukselleen. Parlamentin äänestyksen myötä Espanja sai demokratian ajan ensimmäisen koalitiohallituksen. Sánchezin sosialistipuolue PSOE oli sopinut hallitusyhteistyöstä vasemmistolaisen Podemos-puolueen kanssa. Hallitus muodostettiin Katalonian tasavaltalaisen vasemmistopuolueen ERC:n avulla. Se lupasi äänestää tyhjää luottamusäänestyksessä ja vastineeksi Sánchez lupasi istua samaan neuvottelupöytään Katalonian separatistien kanssa. [14]Vasemmistolaisen Podemos-puolueen johtaja Pablo Iglesias tuli yhdeksi hallituksen varapääministereistä toimialanaan sosiaalisiin oikeuksiin ja kestävään kehityksen liittyvät asiat.[15]

Parlamenttivaalit  %-osuus Äänimäärä Paikkoja
2015 20,68 % 5 212 711
69 / 350
2016 21,34 % 5 087 538
71 / 350
2019 I  14,62 %  3 751 145
42 / 350
2019 II  12,84 %  3 119 364
35 / 350

Lähteet
  1. http://www.parties-and-elections.eu/spain.html
  2. http://podemos.info/wordpress/wp-content/uploads/2014/05/Programa-Podemos.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. Podemos. Documento final del programa colaborativo (PDF) podemos.info. 2014. Arkistoitu 28.8.2014. Viitattu 23.6.2014. (espanjaksi)
  4. Sánchez, José Luis ja Gil, Andrés: Pablo Iglesias prepara su candidatura a las europeas. "Me han pedido que dé el paso" Maaliskuu 2014. eldiario.es. (espanjaksi)
  5. Exit Rubalcaba The Economist. (englanniksi)
  6. Román, David: Can Spain's New Party Build on its EU Poll Success? Toukokuu 2014. Wall Street Journal. (englanniksi)
  7. Participa Podemos. (espanjaksi)
  8. Boletín Oficial del Estado (PDF) boe.es. (espanjaksi)
  9. Huovinen, Arto: Vasemmisto eteni vahvasti Espanjan paikallisvaaleissa 25.5.2015. Kansan Uutiset.
  10. Elecciones Generales 2015 - Congreso Espanjan sisäministeriö. (espanjaksi)
  11. Elecciones Generales 2015 - SenadoArkistoitu kopio Espanjan sisäministeriö. Arkistoitu 24.12.2015. Viitattu 21.12.2015. (espanjaksi)
  12. Sam Jones: Spain's ruling socialists strike coalition deal with Podemos The Guardian. 12.11.2019. Viitattu 24.2.2020. (englanniksi)
  13. Espanjan vaaleissa sosialistit säilyttivät niukan johdon Yle Uutiset. Viitattu 24.2.2020.
  14. Espanjan parlamentilta niukka tuki pääministeri Pedro Sánchezille – maa saa ensimmäisen koalitiohallituksen Francon diktatuurin jälkeen Yle Uutiset. Viitattu 24.2.2020.
  15. El País: Spain’s new Cabinet is sworn in before King Felipe VI EL PAÍS. 13.1.2020. Viitattu 24.2.2020. (englanniksi)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.